Mikä on turvallisin ehkäisyvalmiste?

Laskimotukoksen vaara näyttäisi vähäisimmältä, jos oraalisena hormonaalisena raskauden ehkäisyvalmisteena käytetään mahdollisimman pieniannoksista etinyyliestradiolia (30 µg) yhdistettynä levonorgestreeliin. Päätelmä perustuu 26 tutkimuksen meta-analyysiin. Mukaan otettiin tutkimukset, joissa oraalisia ehkäisyvalmisteita käyttävillä ilmeni vähintään 10 tukostapahtumaa. Laskimotukoksia esiintyi ilman ehkäisyvalmisteiden käyttöä 1,9-3,7 tapausta 10 000:ta naisvuotta kohti. Hormonaalisia yhdistelmävalmisteita käyttävillä suhteellinen riski oli 3,5-kertainen (95 %:n LV 2,9-4,3). Jos yhdistelmävalmisteessa oli etinyyliestradiolin (30-35 µg) lisäksi gestodeeniä, desogestreeliä, syproteroniasetaattia tai drospirenonia, laskimotukoksen vaara oli yhtäläinen, mutta 50-80 % suurempi kuin etinyyliestradiolin ja levonorgestreelin yhdistelmää käyttäneillä. Etinyyliestradiolin suurempiin annoksiin yhdistelmävalmisteissa liittyi lisääntynyt laskimotukoksen riski. Meta-analyysissä ei pystytty määrittämään käyttäjien ikärakennetta tai painoa, ja yhteensä 15 tutkimusta jäi pois, koska hormonaalisen ehkäisyvalmisteen koostumusta ei ilmoitettu. Nämä seikat heikensivät tuloksien luotettavuutta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Haittahavainnoista merkintä valmisteyhteenvetoon

Euroopan lääketurvallisuuden riskinarviointikomitea (PRAC) esittää lääkkeiden käyttötilanteissa tehtyjen alustavien haittavaikutushavaintojen (safety signals) liittämistä valmisteyhteenvetoihin. Kysymyksessä voi olla lääkkeen käyttöön liittynyt uusi tai jo tunnettu haittavaikutus, jonka jatkotutkimukset ovat tarpeen. Haittatapahtumasta saada tieto haittavaikutusilmoituksista, kliinisistä lääketutkimuksista tai tieteellisestä kirjallisuudesta, mutta syy-seuraussuhdetta lääkkeeseen ei ole vielä varmistettu. Riskinarviointikomitea esittää nyt täydennyksiä lääkkeiden valmisteyhteenvetoihin, mm. brentuksimabiin keuhkohaitat, hydroksiklorokiiniin ja klorokiiniin häiriöt glukoosin aineenvaihdunnassa (hypoglykemiat) ja nikardipiiniin keuhkoedeema, kun lääkettä käytetään raskauden aikana tokolyyttinä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkelistabingo

Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kehitystyön osana tehdään arvokasta työtä määrittämällä tietorakenteille kansallisia standardeja. Niiden kehitys tosin laahaa vähintään puoli vuosikymmentä varsinaisten potilaskertomusohjelmistojen kehityksen perässä. Nytkin määritetään lääkelistan rakenteita, jotka tulevat käyttöön vuonna 2016 - yli 10 vuotta sen jälkeen, kun suurin osa perusterveydenhuollosta alkoi ylläpitää lääkelistoja potilastietojärjestelmissään.

Tinja Lääveri

Missä menee sähköinen lääkemääräys?

E-reseptin käyttöönotossa on mukana monia tahoja, mm. STM, Kela, THL, julkiset ja yksityiset palveluntuottajat, potilastietojärjestelmätoimittajat, Lääkäripalveluyritykset ry, Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto. E-reseptin käyttöönottoprosessi on varsin monitahoinen hanke, joka etenee usealla eri rintamalla. Lääkäriliitto on tiiviissä yhteistyössä kaikkien hankkeen toimijoiden kanssa. Se pyrkii vaikuttamaan siihen, että lääkkeen määrääminen on lääkärille mahdollisimman yksinkertaista ja helppoa kaikissa tilanteissa. Pitääkö kaikkien yksityislääkärien, itsenäisten ammatinharjoittajien tai pienten yksityisten yritysten liittyä e-reseptiin?

Lauri Vuorenkoski, Anne-Maj Aunula

Odota vielä hetki - sopimus e-reseptiin liittymisestä valmistuu pian

Lääkäriliitto on mukana valmistelemassa sopimusta lääkäriasemien ja ammatinharjoittajien liittymisestä sähköiseen lääkemääräykseen. Liitto suosittelee yksityislääkäreitä odottamaan pian valmistuvaa sopimusmallia. Sitä ennen ei kannata tehdä muita e-reseptiin liittyviä sopimuksia.

Maria van der Meer

Astma- ja allergiapotilaan sairaalahoitoa vaatineet kohtaukset

Seitsemäntoistavuotias nuori nainen tuli kontrollikäynnille erikoissairaanhoitoon. Jo varhaislapsuudessa hänellä oli todettu vaikea IgE-välitteinen ruoka-allergia usealle ruoka-aineelle, atooppinen ihottuma sekä herkistyminen siitepölylle ja eläinpölyille. Säännöllistä lääkitystä vaativa astma oli todettu kolmen vuoden iässä. Lääkityksenä oli inhaloitava kortisoni ja pitkävaikutteinen beeta-2-agonisti (Symbicort 2 × 2), montelukasti 10 mg säännöllisenä lääkkeenä ja tarvittaessa keuhkoputkia avaava lääke, antihistamiini, kortisoninenäsuihkeet, kortisonitabletit ja adrenaliiniruisku. Ihon paikallishoitoon käytössä oli takrolimuusivoide. Elokuussa 2013 maidolle spesifinen IgE oli 546 kU/l ja S-IgE 610 kU/l. Ruokavaliosta oli pois maito, kananmuna, kala ja pähkinät. Maidosta potilas oli saanut vahinkoaltistuksessa anafylaktiseksi tulkitun reaktion viimeksi vuonna 2011.

Anna Pelkonen

Keskosen hypotermia teho-osastolle kuljetuksen aikana

Kun ennenaikaisena syntynyt lapsi siirretään vastasyntyneiden teho-osastolle, tulee huolehtia lapsen pysymisestä lämpimänä. Kuljetuksen aikana tullut mahdollinen hypotermia on yhteydessä suurentuneeseen kuolleisuuteen. Lämmönhukkaa estetään käyttämällä erilaisia kuljetuspusseja ja ulkoisia lämmöntuottajia. McCarthy ym. vertasivat pelkän kuljetuspussin ja pussin sekä kemiallisesti toimivan ulkoisen lämmönlähteen käyttöä ennenaikaisesti syntyneiden lasten kuljetuksessa (1). Kun tutkimus oli puolessa välissä, teki sen seurantaryhmä välianalyysin, missä todettiin ulkoisen lämmönlähteen aiheuttavan merkittävästi enemmän lämmönnousua, ja tutkimus lopetettiin ennenaikaisesti.

Matti Uhari

Elämää kuoleman jälkeen

Päivänä, jolloin ero ministerintehtävästä julkaistiin, ministeri Heidi Hautalalta kysyttiin pitkän TV-haastattelun lopuksi kaksi kiinnostavaa kysymystä. Mitä sellaista häneltä jää kesken, jonka hän olisi halunnut viedä loppuun? Millaisia lohdun sanoja hän puolueensa kantaäitinä haluaa sanoa kannattajilleen? Vastauksessaan ensimmäiseen ministeri Hautala luonnehti keskenjääviksi aivan keskeiset sisällöt kummassakin tehtävässään, koskien sekä luonnonvaroja ja niiden käyttöä että maailman köyhiä ja ihmisoikeuskysymyksiä. Vastauksesta välittyi kuva, että valtavia asioita - itse asiassa kaikki - jäi kesken.

Marja-Liisa Honkasalo

Terveydenhuollon mallioppilas kriisissä

Eksoten talousongelmat ovat synnyttäneet Etelä-Karjalaan huolen perusterveydenhuollon tulevaisuudesta. – Olemme jo nyt vaikeuksissa, vaikka säästökuuri on vasta edessä, sanoo terveyskeskuslääkäri Inga Tikkinen Lappeenrannasta.

Puhelinpäivystys setvii Kelan korvauksia

Kelan Lääkärilinja-puhelinpäivystys neuvoo lääkäreitä etuisuuksiin ja lausuntoihin liiittyvissä asioissa. Asiantuntijalääkärit voivat myös selventää hoitavalle lääkärille potilaan korvauspäätöstä.