Kasvattaako huippu-urheilu myös aorttaa?

Kestävyys- ja voimalajiharjoittelulla on merkittäviä vaikutuksia sydämen rakenteeseen. Huippu-urheilijan aorttaankin kohdistuu tavallista suurempi hemodynaaminen kuormitus, jonka vaikutusta ei ole kuitenkaan tarkemmin selvitelty. Uuden analyysin perusteella näyttää siltä, että urheilun aorttavaikutukset ovat varsin vähäisiä ja kliinisesti merkityksettömiä.

Juhani Airaksinen

ESBL-entsyymejä tuottavien enterobakteerien torjunta on syytä suunnitella uudella tavalla

Laajakirjoisia beetalaktamaasientsyymejä (ESBL) tuottavat enterobakteerit ovat kasvava kliininen ongelma. Niiden aiheuttamiin infektioihin liittyy lisääntynyttä kuolleisuutta, pidempiä hoitoaikoja ja korkeampia hoitokustannuksia.

Jari Jalava, Esa Rintala, Outi Lyytikäinen

Autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden eroja ja yhtäläisyyksiä

Autismin kirjon lievimpien muotojen ja psykoosihäiriöiden erottaminen toisistaan on keskeinen haaste mielenterveystyössä.

Sari Mukkala, Antti Korhonen, Mari Raappana

Diabeteksen ja muiden endokrinologisten sairauksien aiheuttamat nivelkivut

Diabeteksen ja muiden endokrinologisten sairauksien yhteydessä voi esiintyä pitkäaikaista nivelkipua, joka heikentää potilaan elämänlaatua.

Anna-Mari Koski

Keuhkokuumeen aiheuttama sairaalahoidon tarve nyt ja tulevaisuudessa

Keuhkokuume on tavallinen, usein sairaalahoitoa vaativa sairaus, joka yleistyy iän myötä. Suomen väestö vanhenee nopeasti, joten arvio keuhkokuumeen sairaalahoidon tarpeesta tulevaisuudessa olisi hyödyllinen suunniteltaessa terveydenhoidon voimavarojen käyttöä.

Heikki Koskela

Metallimusiikkia järjestölääkärin huoneessa

Asiantuntijalääkäri Kari Haringin työnantaja SAK edustaa yli miljoonaa palkansaajaa. Haring patistaa työterveyshuoltoa vierailemaan työpaikoilla entistä useammin.

Leena Filpus

Urheilijatytön laskimopuudutus

12-vuotias urheilijatyttö oli tulossa harjoituksista ja kävi matkalla ravintolassa syömässä ystäviensä kanssa. Ulos tullessaan hän liukastui ja satutti oikean ranteensa. Tyttö tuli ystäviensä kanssa päivystykseen, missä hänelle annettiin kipulääkettä ja asetettiin lasta ranteeseen.

Sampsa Kiuru

80-vuotiaan naisen sähköpostikirjeet - tapauksen ratkaisu

80-vuotiaalla naisella oli todettu vähäisen maligniteettiasteen follikulaarinen lymfooma ja lymfosyyttikoliitti parikymmentä vuotta sitten. Lymfoomaa ei ollut hoidettu missään vaiheessa eikä tauti ollut edennyt. Lymfosyyttikoliittikin oli aktivoitunut vain harvakseltaan. Viime kesänä kylpyläreissun jälkeen potilaalla oli viikkoja kestänyt vesiripuli. Parhaimman avun potilas sai mielestään metronidatsolista, vaikka toistetuista ulosteen bakteeri- tai parasiittiviljelyistä ei patogeeniä löytynyt. Makroskooppisesti kolonoskopiassa sigman alue oli vaikuttanut lievästi ärtyneeltä ja epäiltiin iskeemistä koliittia, mutta biopsioista löytyi ainoastaan lymfosyyttikoliittiin sopiva tulehdussolujen lisääntynyt määrä. Ripulin jälkeen ilmaantuivat niveloireet ja lonkkien särky ja jäykkyys helpottuivat kortisoni-injektiolla. Vesiripuli palautui muutaman kuukauden rauhallisen vaiheen jälkeen ja tässä yhteydessä potilaalle ilmaantui uutena ilmiönä myös päänsärkyä ja kaksoiskuvia.

Raili Kauppinen

Suuret särkylääkepakkaukset reseptille Tanskassa

Ilman reseptiä myydyt suuret särkylääkepakkaukset näyttävät lisäävän myrkytyksien, itsemurhien ja maksansiirtojen määrää. Tanskan lääkeviranomaisen ehdotuksessa lääkärin kirjoittama resepti tarvitaan lääkepakkauksiin, joissa on yli 10 g parasetamolia, asetyylisalisyylihappoa tai 4 g ibuprofeenia. Perusteena ovat Britanniasta julkaistu tuore selvitys (BMJ 2013;346:f403) ja tanskalaisten omat kokemukset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Äidin masennuslääkkeillä yhteys lapsen autismiin?

Tukholman alueella vuosina 2001-2007 tehdyssä tutkimuksessa äidin raskauden aikana käyttämillä masennuslääkkeillä oli yhteys vastasyntyneen autismiin. Aineistossa oli 1 679 iältään 0-17-vuotiasta autistista lasta tai nuorta, joiden äitien masennuslääkkeiden käytöstä raskauden aikana oli dokumentoitu tieto, ja 16 845 iän ja sukupuolen suhteen kaltaistettua verrokkia. Äidin raskaudenaikaiseen masennuslääkkeiden käyttöön liittyi lapsella suurentunut autismin riski (3,34; 95 %:n LV 1,50-7,47, p = 0,003). Serotoniinin takaisinoton estäjiin (SSRI-lääkkeet) ja muilla mekanismeilla vaikuttaviin masennuslääkkeisiin liittyvässä riskissä ei ollut eroja. Tutkijoiden mukaan syy-seuraussuhteen todentamiseen tarvitaan lisätutkimuksia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä