78096 osumaa

Migreenipotilaille sähköinen lääkelaastari

Yhdysvalloissa FDA on hyväksynyt sumatriptaanista sähkövirran avulla toimivan iholaastarin (Zecuity, NuPathe), jonka voi kiinnittää käsivarteen tai reiteen. Lääke vapautuu laastarista mikroprosessorin säätelemänä ihon kautta suoraan verenkiertoon, suun kautta tapahtuvaa lääkitystä ei tarvita eikä pahoinvointi tai oksentelu häiritse hoitoa. Valmistetta on tutkittu noin 800 potilaalla lumeeseen vertaillen. Laastari voi aiheuttaa paikallisesti ihon ärsytystä, punoitusta, kutinaa ja kipua. Periaatteessa kaikki triptaanien käytön vasta-aiheet rajoittavat myös iholaastarin käyttöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusia insuliini­valmisteita käyttöön

Euroopan komissio on hyväksynyt Euroopan lääkelautakunnan ehdotuksen (SLL 2012;67:3500) myyntiluvan myöntämisestä kahdelle pitkävaikutteiselle insuliinivalmisteelle Tresiballe ja Ryzodecille (Novo Nordisk). Tresiban vaikuttava aine on insuliinianalogi degludec-insuliini, jonka puoliintumisaika on noin 25 tuntia ja vaikutusaika noin 42 tuntia. Ryzodec on yhdistelmävalmiste, jossa degludec-insuliinin lisäksi on aspartinsuliinia. Lääkkeet on hyväksytty käyttöön 27 EU-maassa, ja degludec-insulinin myyntilupa on myös käsiteltävänä Yhdysvaltojen FDA:ssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Muna päivässä ei lisää verisuonitauteja

Jokapäiväisen kananmunan syömiseen ei näytä liittyvän lisääntynyttä sepelvaltimotaudin tai aivohalvauksen vaaraa. Tosin diabeetikoilla runsaaseen kananmunien käyttöön saattaa liittyä suurentunut sepelvaltimotaudin riski, mutta löydös edellyttää lisätutkimuksia. Meta-analyysi yhdeksästä sepelvaltimotautia ja kahdeksasta aivohalvausta selvitelleestä tutkimuksesta kattoi noin 3 miljoonaa potilasvuotta, joissa esiintyi 5 847 sepelvaltimotautitapausta, ja 4,1 miljoonaa potilasvuotta, joissa esiintyi 7 579 aivohalvausta. Yhden kananmunan päivässä syöneillä sepelvaltimotaudin riski oli 0,99 (95 %:n LV 0,85-1,15; p = 0,88) ja aivohalvauksen 0,91 (0,81-1,2; p = 0,10).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tutkimuspotilaat haluavat tulokset julki

Kliinisiin lääketutkimuksiin osallistuneet haluavat tutkimuksiensa tulokset julkaistaviksi. Euroopan lääkevirastoon lähetetyssä vetoomuksessa ehdotetaan, että kaikki lääketutkimustulokset alkaen 1980-luvulta saatettaisiin julkisiksi. Tieto tuloksista auttaisi lääkäreitä valitsemaan sopivimman hoidon, opastaisi tutkijoita, karsisi turhat samaa ongelmaa selvittelevät tutkimukset ja vähentäisi tutkimuskustannuksia. Tutkimuksiin osallistuneet haluaisivat myös auttaa muita potilaita tarjoamalla tulokset yleiseen käyttöön. Kyselyn mukaan halukkuus lääketutkimuksiin lisääntyisi, jos tuloksien julkaiseminen varmistettaisiin. Tutkimustuloksien panttaamisen katsottiin aiheuttavan luottamuspulan tutkittujen ja tutkijoiden välille.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Botuliinitoksiini yliaktiivisen virtsarakon hoitoon

FDA on hyväksynyt botuliinitoksiinin (Botox, Allergan) yliaktiivisen virtsarakon hoitoon silloin, kun muu hoito mm. antikolinergeilla ei tehoa tai sovi. Lääke ruiskutetaan kystoskopiassa virtsarakon lihaksistoon, jolloin se rentoutuu, rakon vetoisuus lisääntyy ja virtsapakon oireet lievenevät. Vaikutusta on testattu lumeeseen verraten kahdessa yli 1 100 potilasta käsittäneessä tutkimuksessa. 12 viikon seurannassa botuliinilla hoidetuilla ilmeni 1,6-1,9 kertaa vähemmän päivittäistä virtsaamispakkoa verrattuna lumeella hoidettuihin. Lääkehoito voidaan tarvittaessa uusia 12 viikon välein. Virtsatieinfektiot, kivulias virtsaaminen ja rakon vajavainen tyhjeneminen olivat haittavaikutuksista yleisimpiä. Hoitoa ei pidä antaa, jos potilaalla on virtsatieinfektio, ja toimenpidettä edeltävä ja sitä seuraava antibioottihoito vähentävät ruiskutukseen liittyvän infektion vaaraa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Anagrelidilla sydänvaikutuksia

Norjan lääkeviranomainen muistuttaa essentiaalisen trombosytemian hoitoon tarkoitettuun anagrelidiin (Xagrid, Shire Sweden) liittyvistä haitallisista sydän- ja verisuonivaikutuksista. Niitä on tarkkailtava jatkuvasti lääkehoidon aikana ja tarvittaessa käynnistettävä hoitotoimenpiteet. Lääkettä on syytä määrätä varoen sydänsairaille. Jos haittoja ilmenee, on punnittava hoidon hyöty suhteessa niihin ja tarvittaessa hoito tulee keskeyttää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ihomelanooman diagnoosiviive

Ihomelanooma on eräs yleisimmistä syöpälajeista. Sen kliininen tunnistaminen on vaikeaa ja syövän toteaminen edellyttää patologisanatomista diagnoosia (PAD), joka on keskeinen peruste ­melanooman hoitolinjan valinnoille. Melanooman diagnosointi poistetusta luomesta ei aina ole patologillekaan helppoa. Tutkittujen ihonäytteiden suuri määrä voi myös johtaa prosessiviiveisiin diagnoosin ilmoittamisessa. Seuraavissa potilasvahinkolautakunnan lausunnoissa on arvioitu melanooman diagnoosiviivettä potilasvahinkona.

Juhani Kaivola, Lasse Lehtonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat