Toiminnalliset vatsaoireet - monitahoinen oirekuva tuo haastetta hoitoon

Toiminnallisia vatsaoireita, joille ei ole osoitettavissa elimellistä syytä, esiintyy koko ruoansulatuskanavan alueella ruokatorvesta lantionpohjaan. Yleisimpiä ja eniten tutkittuja ovat ärtyvän suolen oireyhtymä ja toiminnallinen ylävatsavaiva (dyspepsia). Suomessa ärtyvän suolen oireyhtymää potee noin 10 % aikuisista ja toiminnallista dyspepsiaa vieläkin useampi (1). Joka kolmannella ylävatsaoireiden vuoksi lääkäriin hakeutuvista on toiminnallinen dyspepsia (2). Toiminnallisissa oireissa on usein päällekkäisyyttä: valtaosalla ärtyvän suolen oireyhtymää sairastavista esiintyy myös toiminnallista dyspepsiaa. Nykylääketieteessä saadaan varsin helposti suljetuksi pois vakavat sairaudet, mutta toiminnallinen oireilu saattaa olla potilaalle erittäin hankalaa ja heikentää elämänlaatua jopa enemmän kuin monet elimelliset sairaudet. Vaivat ovat lisäksi pitkäaikaisia: vuosien seurannassa valtaosalla potilaista oireet jatkuvat (3).

Markku Hillilä, Jari Koskenpato

Vaara vaani rivinvaihdossa

Sähköisen reseptin kirjoittajalta vaaditaan jatkuvaa tarkkaavaisuutta, eikä kaikkia virheen mahdollisuuksia voi edes nähdä. Efficassa enter-näppäin uhkasi ­vakavasti potilasturvallisuutta.

Jaana Ahlblad

Aselakiin vähemmän tulkinnanvaraa

Lääkäreiden ilmoitusvelvollisuutta koskeva aselain asetus vaatii tarkentamista, sanoo sisäasiainministeri Päivi Räsänen Lääkärilehdelle.

Ulla Järvi

Suitset alkoholin imagomainonnalle?

Olutta valmistavan yrityksen jääkiekkoaiheiset mainokset ilmestyivät katukuvaan kiekkokisojen alla. Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen lakiesityksen mukaan jatkossa urheilun ja alkoholin liittoa ei mainonnassa enää sallittaisi.

Miia Soininen

Sykevälien mittaus on helppoa, tulkinta vaikeaa

Voiko työuupumuksen pian mitata tarkasti kuin verenpaineen tai kuumeen, sydämen sykevälivaihtelua analysoimalla?

Anne Seppänen

Geenihoitoa sydämelle

Sydän- ja verisuonitauteja voidaan ehkä jo 10 vuoden kuluttua hoitaa geenisiirrolla. Hoidon tehoa ja turvallisuutta tutkitaan Itä-Suomen yliopiston huippututkimusyksikössä vapaaehtoisten, vaikeaa sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden avulla.

Tiina Lautala

Tappaja-ampiaisen maine perustuu joukkovoimaan

Parin vuoden takainen ampiaiskesä toi otsikoihin tappaja-ampiaiset. Tulokaslaji saksanampiaisen lisänimi on peräisin eteläiseltä pallonpuoliskolta, missä ampiaisyhdyskunnat voivat kasvaa hyvin suuriksi. Siellä pesää häiritsevä ihminen voi saada kimppuunsa hengenvaarallisen määrän pistiäisiä.

Tiina Lautala

FiMnetin tietoturva terävöityi

Lääkäriliiton tietopalvelu- ja koulutusyhtiö Lääkärikompassi on nostanut FiMnet-verkkopalvelun tietoturvan tasoa entisestään viime viikon lopulla havaitun tietomurron takia.

Miia Soininen

Tutkimusnäyttö tukee liraglutidia

Lääkärilehdessä 18/2012 Lääkemaailmassa tapahtuu -palstalla (s. 1428) referoitiin yhdysvaltalaisen kansalaisjärjestön Public Citizenin vaatimusta vetää diabeteslääke liraglutidi (Victoza) markkinoilta.

Tero Saukkonen

Tiedetäänkö radonin terveyshaittoja sittenkään?

Säteilyturvakeskuksen edustajien Olli Holmgrenin ym. mielestä radonin aiheuttama keuhkosyövän suurentunut riski on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa (SLL 14-15/2012, s. 1130-1). Näin varsinkin tupakoitsijoiden, mutta myös tupakoimattomien kohdalla. Kannanottonsa tueksi he viittaavat kolmeen kansainväliseen tutkimukseen, mutta jostakin syystä he eivät mainitse STUK:in omaa laajaa ja erinomaisesti toteutettua tutkimusta vuodelta 1996 (1). Tässä tutkimuksessa oli 1 973 keuhkosyöpäpotilasta ja 2 885 verrokkia, joiden radonaltistus perustui 12 kuukauden pituiseen mittaukseen. Monimuuttuja-analyysiin sisältyi mm. yksityiskohtainen tupakointianamneesi, asbestialtistus ammatissa sekä syövän histologinen laatu. Loppuyhteenvetona tutkijat toteavat yksiselitteisesti, että sisäilman radonpitoisuus ei lisää keuhkosyövän riskiä.

Rainer Fogelholm