Pioglitatsonin yhteys rakkosyöpään varmentuu

Yli vuoden pioglitatsonia (Actos, Competact) käyttäneillä tyypin 2 diabetespotilailla oli lisääntynyt riski sairastua rakkosyöpään, 74/100 000 potilasvuotta. Britannian yleislääkärien vastaanottorekisterin tutkimuksessa diabeteslääkityksen aloittaneiden 116 000 potilaan joukossa todettiin vähintään vuoden kestäneessä seurannassa 376 rakkosyöpää, joista 19 ilmeni yksinomaan pioglitatsonia ja 36 rosiglitatsonia käyttäneillä. Kaltaistettuihin verrokkeihin verrattuna rakkosyövän riski oli pioglitatsonin käyttäjillä 1,87 (95 %:n LV 1,13-3,09) ja rosiglitatsonin käyttäjillä 1,14 (0,78-1,68). Pioglitatsoniin liittynyt rakkosyövän riski kasvoi lääkehoidon jatkuessa ja oli suurin käytön kestettyä yli 24 kuukautta. Riski lisääntyi pioglitatsonin käytön pidentyessä ja riski oli suurin, kun kumulatiivinen annos oli kasvanut yli 28 000 mg:aan. BMJ:n pääkirjoituksessa todetaan, että pioglitatsonilla on yhteys rakkosyöpään eikä lääke suojaa sydänsairauksilta. Voikin aiheellisesti kysyä, sopiiko lääke enää diabeetikon hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Hormonikorvaushoitoon tekeillä uusi ohje

Yhdysvalloissa asetettu työryhmä valmistelee uusia ohjeita menopaussin jälkeisestä hormonihoidosta lisätäkseen sen turvallisuutta. Estrogeenin ja progesteronin yhdistelmän hyödyistä ja haitoista on julkaistu yhteenveto, joka perustuu mm. Cochrane- ja WHI-aineistoon ja käsittää yhdeksän satunnaistettua lumekontrolloitua tutkimusta. Laskettuna 100 000:ta naisvuotta kohti korvaushoitoa saaneilla esiintyi luunmurtumia 46 tapausta vähemmän kuin lumehoidossa. Vastaavasti laskettuna invasiivisia rintasyöpiä ilmeni 8, aivohalvauksia 9, syviä laskimotukoksia 12, keuhkoveritulppia 9, keuhkosyöpäkuolemia 5, sappirakkosairauksia 20, dementiaa 22 ja virtsanpidätysvaivoja 872 enemmän kuin lumehoitoa saaneilla. Tutkimus ei löytänyt alaryhmää, jossa löydös olisi ollut erilainen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pieni ASA-annos ja vuotoriski

Italialaisen väestöpohjaisen kohorttitutkimuksen mukaan sydänsairauksien ehkäisyyn tarkoitettu päivittäinen pieni asetyylisalisyylihappoannos (korkeintaan 300 mg) lisää vaaraa sairastua maha-suolikanavan tai aivojen verenvuotoon. Tutkimuksessa oli yli 186 000 ASA:n käyttäjää ja sama määrä kaltaistettuja verrokkeja. Keskimäärin 5,7 vuoden kestoisessa seurannassa kaikkia vuototapahtumia ilmeni ASA:n käyttäjillä 5,58/1 000 potilasvuotta ja niillä, jotka eivät lääkettä käyttäneet, 3,60/1 000 potilasvuotta (ilmaantuvuuden suhde 1,55, 95 %:n LV 1,48-1,63). Sekä maha-suolikanavan että kallonsisäisiä vuotoja ilmeni samassa määrin. Korkeampi ikä, miessukupuoli, verenpaine-, tulehduskipu- ja antitromboottisten lääkkeiden käyttö lisäsivät vuotoriskiä. Tutkimuksessa ei pystytty arvioimaan lihavuuden tai tupakanpolton eikä alkoholin, tulehduskipulääkkeiden tai käsikaupasta ostetun ASA:n käytön vaikutuksia tuloksiin, joten jatkotutkimuksia pidettiin välttämättöminä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tuhat syöpälääkettä kehitysputkessa

Yhdysvalloissa on kliinisissä tutkimuksissa tai lääkeviranomaisen arvioitavana 981 syöpälääkettä. Näistä 121 on tarkoitettu keuhkosyöpään, 117 lymfoomaan ja 111 rintasyöpään. Vuonna 2011 Yhdysvalloissa käyttöön hyväksytyistä 30 uudesta lääkkeestä kolmasosa oli syöpälääkkeitä, ja vuonna 2012 myyntilupaa haetaan ainakin 20 uudelle syöpälääkkeelle. Uusia syöpätapauksia diagnosoidaan 1,6 miljoonaa. Vuosina 1990-2007 miesten syöpäkuolleisuus väheni 22 % ja naisten 14 %. Tautimuotojen suuri määrä ja vaihtelevuus vaikeuttavat lääkkeiden kehitystyötä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

EU saattaa lääkehaittatapaukset julkisiksi

Euroopan lääkevirasto (EMA) on avannut tiedoston (www.adrreports.eu) ilmoitetuista lääkehaittavaikutuksista Euroopan talousalueen (ETA) maihin hyväksytyistä 650 lääkkeestä. Samalla muistutetaan, että kysymyksessä ovat haittavaikutusepäilyt eikä haitta välttämättä liity kyseiseen lääkkeeseen tai ole lääkkeen aiheuttama. Haittaa ei pidä tulkita niin, että lääkeainetta tai lääkevalmistetta ei olisi turvallista käyttää. Tiedosto tarjoaa myös erilaisia yhteenvetoja lääkehaitoista. Jatkossa aineisto esitetään ETA-maiden kaikilla virallisilla kielillä, joita on 23. Toimenpiteellä pyritään lisäämään EMA:n toiminnan läpinäkyvyyttä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Eksenatidista tulossa annostelukynä

Insuliinin eritystä lisäävästä tyypin 2 diabeteslääkkeestä eksenatidista (Bydureon, Amylin Pharmaceuticals) on Yhdysvalloissa tulossa esitäytetty annostelukynä, jollainen on käytössä on mm. insuliinivalmisteissa. Potilaan lääkkeen käyttö yksinkertaistuu, kun injektiona ihon alle annosteltavaa lääkesuspensiota ei enää tarvitse valmistaa kuiva-aineesta liuottimen avulla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Piraattikipulääke myynnissä verkossa

Verkkomyyntiin on ilmaantunut "luonnonmukainen dieettivalmiste" (Reumofan Plus), joka on tarkoitettu mm. niveltulehduksiin, lihaskipuihin, osteoporoosiin ja luusyöpään. Todellisuudessa se sisältää mm. tulehduskipulääke diklofenaakkia, lihasrelaksantti metokarbamaattia ja kortikosteroidia. Valmisteen käyttäjillä on todettu mm. maksavaurioita, turvotuksia, painonnousua ja verensokeritason vaihtelua. Piraattilääkkeen alkuperämaan Meksikon terveysministeriö ja Yhdysvaltojen FDA:n pyrkivät poistamaan valmisteen myynnistä. Ne varoittavat ihmisiä hankkimasta valmistetta ja kehottavat sitä käyttäviä hakeutumaan lääkärin hoitoon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Keski-ikäisen naisen heittelevä INR-arvo - tapauksen ratkaisu

55-vuotiaalla naisella oli ollut verenpainetauti ja paroksysmaalisia eteisvärinäkohtauksia jo ­40-vuotiaasta alkaen. Eteisvärinän komplikaationa hänellä oli ollut TIA-kohtaus, jonka yhteydessä todetut oireet, dysartria ja oikeanpuoleinen alakasvohermohalvaus, väistyivät nopeasti eikä ­kuvauksissa todettu poikkeavaa. Hoidoksi aloitettiin varfariini mutta seurannassa INR-arvot ­heittelivät ja lääkeannoksia oli jouduttu muuttamaan.

Raili Kauppinen, Elina Armstrong, Heli Silvennoinen, Lauri Soinne

Koulutytön pitkittyneet kipuoireet

16-vuotias koulutyttö hakeutui vastaanotolle pitkittyneiden kipuoireiden vuoksi.

Tarja Heiskanen

Miten tulkita isoa p-arvoa?

Synnytysten päivystysjärjestelyjä kuvaavassa artikkelissa Kirsi Härmä työtovereineen todisti synnytyspäivystyksen toimivan Savonlinnan keskussairaalassa hyvin, vaikka siellä ei olekaan sairaalapäivystystä synnytysyksikössä (1). He havaitsivat, että aikaero hätäsektiopäätöksestä lapsen syntymään (DDI) virka- ja päivystysaikana oli vain 3,5 minuuttia. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä virka- ja päivystysaikojen välillä (p = 0,09).

Matti Uhari