78088 osumaa

Riittääkö lyhyempikin klopidogreelihoito pallolaajennuksen jälkeen?

Pallolaajennuspotilaan tehostettua stenttitromboosin estohoitoa voidaan tuoreen tutkimuksen mukaan harkita lyhennettäväksi. Sepelvaltimotautikohtauksen yhteydessä ja lääkeverkkoputkien asentamisen jälkeen suositellaan useimmiten käytettäväksi joko klopidogreelia, tikagreloria tai prasugreelia vuoden ajan asetyylisalisyylihapon rinnalla. Tehokas, taukoamaton antitromboottinen hoito on pallolaajennuksen jälkeen ehdottoman tärkeä, mutta yli puoli vuotta kestävän verihiutaleiden kaksoiseston nettohyödystä on vähän ja ristiriitaista tietoa.

Juhani Airaksinen

Osteoporoosin lääkehoidon kestolle takaraja?

Osteoporoosin bisfosfonaattihoidosta on käynnistynyt keskustelu, jossa pohditaan tarvetta asettaa hoidon kestolle aikaraja. Valmisteyhteenvedoissa kehotetaan arvioimaan hoidon tarpeellisuutta ajoittain, mutta optimaalisen hoidon kestoa ei määritellä. NEJM aloitti keskustelun kahdella artikkelilla ja Yhdysvaltojen FDA on julkaissut alustavat arviot ja suositukset asiantuntijoiden käsiteltäviksi. Osteoporoosissa 3-4 vuoden bisfosfonaattihoito näyttäisi suojaavan nikama- ja muilta luunmurtumilta. Pitempään hoitoon on liittynyt reisiluun murtumia ja leukaluun kuolioita, joskin nikamamurtumia on ehkäisty etenkin ikääntyneillä. Hoidon hyödyissä näyttäisi olevan eroja lääkkeiden välillä. Lähikuukausina on odotettavissa uusia suosituksia osteoporoosin lääkehoidoista.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Varenikliini ei aiheuta vakavia sydänhaittoja

Tupakan vieroitukseen käytettävä varenikliini (Champix, Pfizer) ei lisää vakavien sydänhaittojen vaaraa hoidon aikana tai kuukausi sen päättymisen jälkeen. Meta-analyysi käsitti kaikki 22 aiheesta tehtyä kliinistä tutkimusta. Tutkimukset olivat menetelmiltään kaksoissokkoja, satunnaistettuja ja lumekontrolloituja, ja niissä seurattiin haittavaikutuksia. Kahdessa tutkimuksessa oli sydänsairautta potevia ja 11 tutkimuksen potilailla oli ollut sydänsairauksia. Vakavia sydäntapahtumia ilmaantui varenikliinihoidossa 0,63 % (34/5 431) ja lumehoidetuilla 0,47 % (18/3 801). Riskin ero 0,27 % (95 %:n LV 0,10-0,63, p=0,15) ei ollut kliinisesti tai tilastollisesti merkittävä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

HIV:n ehkäisyssä uusi avaus

HIV-tartunnan vaarassa elävillä terveillä voidaan aloittaa lääkkeellinen ehkäisyhoito, jos Yhdysvaltojen FDA vahvistaa asiantuntijapaneelin äänin 19/3 tekemän ehdotuksen. Emtrisitabiinia ja tenofoviiriä sisältävä yhdistelmävalmiste (Truvada, Gilead) on tarkoitettu homo- ja heteropareille, joista toisella kumppanilla on HIV. Hoitoa on testattu tuhansilla terveillä. Epäilijät eivät usko, että terveet ottaisivat lääkettä päivittäin. Lääkeresistenssi saattaisi lisääntyä, jos lääkettä ottava on jo saanut HIV-tartunnan. Osa asiantuntijoista taistelisi HIV:n vaaraa vastaan kaikilla rintamilla, mutta osa keskittyisi vain HIV-tartunnan saaneisiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lenalidomidiin liitetään lisävaroitus

Yhdysvaltojen FDA:n mukaan potilaille ja lääkäreille on tiedotettava, että multippelin myelooman hoitoon tarkoitettuun lenalidomidiin (Revlimid, Gelgene) liittyy lisääntynyt vaara sairastua toisiin pahanlaatuisiin sairauksiin kuten leukemiaan, Hodgkinin tautiin ja melanoomaan. Valmisteyhteenvedon mukainen käyttö voi kuitenkin jatkua. Euroopan lääkelautakunnan analyysissä yli 176 000 potilaan joukossa ilmeni 672 sairastumista toisiin pahanlaatuisiin sairauksiin. Lenalidomidia saaneilla sairastumisen vaara oli 3,98/100 potilasvuotta kohti, kun vastaava vaara lumehoidetuilla oli 1,38.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Psorihoitojen tulokset tasoissa

Tavanomaisissa hoitotilanteissa potilailla testatut psoriaasihoidot kuten metotreksaatti, uudet biologiset lääkkeet (adalimumabi, etanersepti ja ustekinumabi) tai UBV-valohoito eivät eronneet tuloksiltaan merkittävästi toisistaan. Havainto poikkeaa selvästi kliinisissä lääketutkimuksissa tarkoin valikoiduilla potilailla saaduista tuloksista. Retrospektiivinen tutkimus käsitti 10 dermatologia ja yli 700 potilasta, joita seurattiin vuosien ajan. Todellisissa tilanteissa psorihoito kohdistuu potilaisiin ilman tarkkaa valintaa tai poissuljentaa, hoitoannokset jäävät usein ehdotettuja matalammaksi ja potilaan tuntemuksilla sekä hoitavan lääkärin näkemyksillä hoidon onnistumisesta on keskeisempi merkitys. Tutkimus on vielä julkaisematon, mutta tutkijat korostavat käytännön hoitotilanteissa tehtävien kliinisten lääketutkimusten tärkeyttä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat