Miesten terveydestä huumorin höystämänä

Mies on maailman huonoin potilas. Hän kaatuu mieluummin saappaat jalassa kuin menee lääkäriin. Sairauksista ja oireista ei puhuta, elleivät ne satu olemaan urheiluvammoja. Huumorin varjolla kerrotut tapausselostukset kuvaavat vakavia ja jokapäiväisiä ongelmia.

Yksinäinen lääkäri

Lääkärintoimen monia puolia, lääkärin asemaansa asiantuntijana, hänen suhdettaan potilaaseen kuuntelijana, ymmärtäjänä mutta ehkä myös paternalistisena ohjaajana, käsitellään yhä enemmän kirjallisuudessa. Tässä haluan nostaa esille erikoisen aspektin, joka liittyy aina lääkärintyöhön ja jota muut eivät voi täydellisesti, oman kokemuksen puutteessa, ymmärtää ja havaita.

Pekka Vuoria

Aivotutkimuksen vuosikymmenen tilinpäätös

Kymmenen vuotta sitten pidettiin selvänä, että aivoja surkastuttavien tautien ja dementian perusta selvitetään heti miten. Näin ei käynyt, vaikka esimerkiksi hullun lehmän tautia aiheuttava prioni löydettiin. 1990-luvun alussa asetettiin eniten toiveita mielenterveyden häiriöiden biologisten syiden selvittämiselle. Yksikään psykiatrinen kansanterveyden ongelma ei ratkennut aivotutkijoiden ponnisteluista huolimatta, vaikka eniten rahaa jaettiin mielenterveyden aivoperustan tutkimuksiin ja lääkehoidon kehittämiseen.

Markku T. Hyyppä

Perusteellisesti ravitsemustieteestä

Uusi suomenkielinen ravitsemuksen oppi- ja käsikirja Ravitsemustiede on ilmestynyt muutama vuosi sitten julkaistun Kliininen ravitsemustiede -kirjan jatkajaksi. Kirja on laajentunut aikaisemmasta huomattavasti ja sisältää nyt peräti 648 sivua. Monia uusia asioita on otettu mukaan. Erityisen merkittävää on, että tähän aikaan liittyvät uudet asiat kuten etniset ruokavaliot, uuselintarvikkeet ja funktionaaliset elintarvikkeet ovat saaneet omat lukunsa.

Markku Savolainen

Metabolinen oireyhtymä syvällisemmin ja laajemmin

Metabolinen oireyhtymä eli insuliiniresistenssioireyhtymä on ollut voimakkaasti esillä niin meillä kuin kansainvälisestikin 1990-luvun aikana. Tämä kirja pohjautuu aiheesta syksyllä 1998 Padovassa pidetyn symposiumin esitelmiin. Kyseessä ei siis ole oppikirja, vaan paljolti alan kansainvälisten huippututkijoiden omiin tutkimustuloksiin pohjautuvien esitelmien kokoomateos. Tästä huolimatta kirjan sisältö on rakennettu oppikirjamaiseen tapaan: ensimmäisissä luvuissa käsitellään epidemiologiaa ja genetiikkaa, sitten siirrytään insuliiniresistenssiin ja siihen usein liittyvän diabeteksen komplikaatioihin ja lopuksi käsitellään komplikaatioiden ehkäisyä.

Tapani Rönnemaa

Vanhustenhuollon vaihtoehdot - mitä mikin maksaa?

Vanhustenhuolto on viime aikoina ollut näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa. Valitettavan usein uutiset ovat olleet kielteisesti värittyneitä, kuten tulipalot vanhustentaloissa tai erilaiset laitoshoitoon liittyneet laiminlyönnit. Kriittinen tarkastelu sekä laatuun että kustannuksiin liittyvien tekijöiden suhteen on siten varmastikin paikallaan. Väestön ikääntyessä kustannukset tulevat kasvamaan. Vanhustenhuollon eri toteutuskeinojen kustannusvertailussa ei kuitenkaan saa unohtaa arvokeskustelua ja vanhusten omia toiveita. Menojen osalta on lisäksi hyvä muistaa myös toisen maksajan eli palvelujen käyttäjän näkökulma.

Heikki Pirttiaho

Anestesiologian ja tehohoidon suomenkielinen Pikkujättiläinen

Anestesiologiasta on ilmestynyt täysin uudistunut, suomenkielinen oppi- ja käsikirja. Kun kirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1988 oli opuksen sivumäärä vielä noin 400, kun nyt se on yli kaksinkertaistunut. Tähän on vaikuttanut sekä anestesiologia-alan nopea kehittyminen että anestesiologin työn monipuolistuminen ja levittäytymien etenkin leikkausosastojen ulkopuolelle. Viime vuoden alussa voimaan tullut asetus erikoislääkärin tutkinnosta muutti erikoisalan nimikkeeksi anestesiologia ja tehohoito, joten kirjassa on lisätty etenkin teholääketieteen osuutta, mihin jo uudistunut kirjan nimikin viittaa.

Juha Perttilä

Aivojen lääkkeiden psyko-farmakologinen historia

Kiinassa käytettiin efedriinipitoista rohtoa stimulanttina jo 2800 eKr. Psykofarmakologisella hoidolla on pitkä historia, vaikka vasta klorpromatsiinin tulo markkinoille 1952 avasi nykyisen tieteellisen psyykenlääkkeiden aikakauden. Psykofarmakologian alkukautta leimasi se, että uudet mielenterveyden häiriöiden lääkkeet löytyivät toinen toisensa jälkeen muuhun lääketieteelliseen käyttöön testattujen aineiden sivutuotteina; psyykkinen vaikutus oli aluksi vahingossa löydetty sivuvaikutus. Klorpromatsiinia testattiin narkoosia vahvistavana lääkkeenä, litium oli aluksi eri yhdisteinä kihdin, unettomuuden ja munuaistautien lääke ja ensimmäinen MAO-estäjä löytyi masennuslääkkeiksi tuberkuloosin hoidosta. Ensimmäinen bentsodiatsepiini saatiin markkinoille1960 ja ensimmäinen serotoniinin takaisinoton estäjä sai myyntiluvan Suomessa 1988.

Kari Pylkkänen

Kliininen tutkimus ei kukoista ongelmitta

Vielä parikymmentä vuotta sitten väitöskirja ja sen julkinen puolustaminen tohtorin arvon saavuttamiseksi olivat korostetun itsenäisiä työsuorituksia.

Markku Larmas

Itsekokeilijat osana lääketieteen historiaa

Kun 1980-luvun alussa eräs kurssitoverini mainitsi, että professorilla, jonka tutkimusryhmään hän kuului, oli tapana ottaa verrokkiverinäytteet omista laskimoistaan. Hämmästyin, kuten kurssitoverinikin oli tehnyt nähtyään ensimmäistä kertaa professorin arpiset kyynärtaipeet. Kyseessä ei liene yksittäinen tapaus, vaan laboratoriomedisiinan vallitseva maan tapa.

Timo Hannu