Liikuntalääketieteen oppikirjasta uudistettu painos

Liikuntalääketiede sai ensimmäisen suomenkielisen oppi- ja käsikirjansa vuonna 1995. Nyt teos on ilmestynyt toisena, uusittuna painoksena. Kirja on sisällöltään hyvin edellisen painoksen kaltainen, kuten tekijätkin toteavat. Kaikki taulukot on ajantasaistettu ja kirjan ulkoasu on uudistettu. Tekijöistä yksi on korvautunut uudella, ja parissa luvussa on aikaisemman tekijän rinnalle tullut tueksi toinenkin asiantuntija.

Olli Korhonen

Tietoa elintarviketuotannon varjopuolelta

Tiedätkö mitä syöt? esittää tietoja ruoan kemiasta, ravinnon riskeistä, säilöntä- ja säilytystavoista sekä elintarviketuotannon etiikasta. Runsaasti yksityiskohtia ja potentiaalisia uhkia, mutta vähemmän havainnollista ja objektiivista tietoa riskien todennäköisyydestä. Enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Kirjoittaja on eläinlääkäri, elintarvikehygieenikko ja farmaseutti, ja hänen ilmoitetaan toimineen tarkastuseläinlääkärinä teurastamoissa ja elintarvikevalvonnassa sekä tutkijana lääkelaitoksessa.

Antti Aro

Suomalainen lääkäri potilaana - erityisesti päihdepotilaana

Kun 28.2.2000 tarkastettiin Tampereen yliopistossa työterveyslääkäri Eliisa Mäenpään väitöskirja Sairaalalääkärin jaksamisesta työterveyslääkärin näkökulmasta, lienee aika tarkastella kaikista hankalinta - lääkärin suostumista päihdepotilaaksi.

Pekka Kiviranta

Suomalaista kansan-parannusta, ylikansallista uskomus-lääkintää

Luontais- eli vaihtoehto- eli uskomuslääkintää pidetään usein synonyymina perinteiselle kansanlääkinnälle. Käsitys on virheellinen: uskomuslääkintä on jälkiteollisen yhteiskunnan ilmiö, laaja elinkeino ja moderni kaupanala, joka tuottaa teollisesti lisäravinto- ja yrttivalmisteita sekä terapiapalveluita. Kansanomaisen lääkinnän osuus uskomuslääkinnästä on pieni.

Hannes Karppinen ja manuaalinen terapia

Hannes Karppinen on parantajasukua. Vaikka hän on palkittu terapia-alan yrittäjä, on hän myös vanhaa kotimaista jäsenkorjaajaperinnettä edustava kansanparantaja. Terveydenhuollon koulutusta hänellä ei ole. Hänen käsityksensä elimistön toiminnasta ja kipujen syistä on sukua vanhan kiropraktiikan näkemykselle, jonka mukaan selkärangassa olevat häiriöt (virheasennot, lukkotilat, kiropraktiikassa subluksaatiot) ovat mitä moninaisimpien vaivojen syitä.

Veijo Saano

Rumjantseva ja karaisevat kotihoidot

Ljudmila Rumjantseva on lääkäri. Hän esittelee kirjansa johdannossa monia avainsanoja hoitojensa tueksi. Luonnonmukaisuus, elimistön puolustusjärjestelmät, käsitys että hoitomenetelmän vanhuus olisi tae sen toimivuudesta, ekologia ovat epämääräisiä, myönteisesti latautuneita sanoja ja ajatuksia, joita monissa muissa yhteyksissä on esitetty milloin minkin vaihtoehtoterapian vakuudeksi.

Veijo Saano

Syöpään sairastuneen opas antaa toivoa

Kirjanen käsittelee monia syöpään sairastumiseen liittyviä kysymyksiä. Opas on kirjoitettu nimenomaan potilaan näkökulmasta ja siinä kerrotaan sekä vaikeista tunnetason että aivan käytännöllisistä ruokatottumuksiin ja harrastuksiin liittyvistä asioista. Kirjan tarkoituksena on oppia hallitsemaan omaa sairastumista ja käsittelemään tunteita, ajatuksia ja kysymyksiä, jotka heräävät sairastumisen yhteydessä. Oppaassa todetaan, että sekä sairastuneilla että heidän läheisillään on huikeita voimia sopeutua ja selviytyä, kunhan nämä voimat otetaan käyttöön.

Vähintään 30 minuuttia päivässä

Jokaisen aikuisen tulisi harrastaa päivittäin kohtuullisen rasittavaa liikuntaa vähintään 30 minuuttia yhtenä tai useampana jaksona. Sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetusministeriön yhdessä antamat suositukset ovat syntyneet Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelman kokemusten pohjalta.

Terapeuttinen leikki lapsen avuksi sairaalassa

Terapeuttinen leikki auttaa lasta tutustumaan vieraaseen sairaalaympäristöön ja toimenpiteisiin, mutta se antaa myös välineen kerrata ja työstää sairaalakokemuksia. Terapeuttinen leikki sijoittuu jonnekin leikkiterapian ja pedagogisen leikinohjauksen välimaastoon. Sillä on tärkeä tehtävä lapsen kehityksen ylläpitäjänä ja vahvistajana sairaalajaksojen aikana.

Kotivammaisuutta esiintyy yhä enemmän

Miten sinua kohdeltiin lapsena? kysyy psykiatri Martti Paloheimo. Lapsena koettua fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa, syrjintää ja välinpitämättömyyttä ilmenee potilaiden muistoissa yllättävän usein. Kaltoinkohtelu on tapahtunut kodin seinien sisäpuolella, missä lapsena olisi pitänyt tuntea olonsa tuvalliseksi ja rakastetuksi. Potilaiden perheissä ei aina ole ollut alkoholi-, yksinhuoltajuus- tai taloudellisia ongelmia, vaan ulkoisesti kaikki on näyttänyt olevan hyvin.