Varhainen puuttuminen voi pelastaa paljon

Nuorten syrjäytyminen on todellinen ongelma ja siihen on tartuttava. Mikä on lääkärin rooli? Riittämättömyyden tunne on tuttu, tietää nuorten kanssa ­työskentelevä kollega.

Anne Seppänen

Kolaritilanne haastaa lääkärinkin

Kolaripaikalla auttaminen - yllättäen, vapaa-ajalla ja ilman välineitä - on varsin vaativaa lääkärillekin. Miten tilanteessa pitäisi toimia?

Ulla Toikkanen

Sairaalalle uusi elämä?

Vuodeosastoja, pitkiä käytäviä ja uuden tekniikan takia ­reikäjuustoksi porattuja rakenteita. Kun nykyhoito ei enää istu vanhaan rakennukseen, kannattaako korjata vanha vai rakentaa kokonaan uusi?

Ulla Järvi

Lehtovirta uusille palstoille

Mikko Lehtovirran nimi on monille lääkäreille vuosien varrelta tuttu FiMnetin keskustelutauluilta. Aktiivinen keskustelija siirtyy nyt uusille palstoille ja aloittaa Lääkärilehden kolumnistina.

Suvi Sariola

Tekstiviestit reuman hoidon tueksi

Kännykät ja tekstiviestit on valjastettu reuman hoidon tueksi parhaillaan pilotoitavassa Sandra-palvelussa.

Mari Vehmanen

Verkonnostaja

Palsta esittelee tuoreita ja kiinnostavia poimintoja Lääkärilehden, Lääkäriliiton ja FiMnet-yhteisön verkkosivuilta.

Juha-Pekka Honkanen

Kiusaamisen kitkemiseen tarvitaan usein lääkärin apua

Lääkärilehdessä 12/2012 (s. 931) käsiteltiin Ajassa-sivuilla työpaikkakiusaamista työterveyshuollon näkökulmasta. Jatkan keskustelua psykiatrian poliklinikan lääkärin näkökulmasta.

Jaakko Elonheimo

Lääkärihelikopterit ovat tarpeellisia

Lääkärihelikopterijärjestelmä on ainoa tapa turvata ensihoitolääkäripalvelut tasapuolisesti. Nykyisellä viidellä lääkärihelikopterilla ja yhdellä lääkintähelikopterilla saadaan noin 70 % kansalaisista palvelun piiriin.

Janne Virta, Jorma Penttinen

Pandemiarokotteen yhteys lasten narkolepsian esiintyvyyden äkilliseen lisääntymiseen Suomessa

Narkolepsia on krooninen unihäiriösairaus, johon sairastumisen riskiä lisää voimakkaasti perinnöllinen alttius. Narkolepsia aiheuttaa poikkeavaa päiväväsymystä ja katapleksiaa eli tunnereaktioihin liittyviä äkillisiä lihasvoiman menetyskohtauksia. Suomessa havaittiin äkillinen lasten ja nuorten narkolepsian lisääntyminen pian pandeemisen influenssaepidemian jälkeen. Influenssaa vastaan oli annettu AS03-tehosteainetta sisältävää Pandemrix-rokotetta. Muissa ikäryhmissä narkolepsian lisääntymistä ei havaittu. Pandemiarokotteen ja narkolepsian välistä yhteyttä 4-19-vuotiaiden ikäryhmässä arvioitiin takautuvassa kohorttitutkimuksessa.

Hanna Nohynek, Jukka Jokinen, Markku Partinen, Outi Vaarala, Turkka Kirjavainen, Jonas Sundman, Sari-Leena Himanen, Christer Hublin, Ilkka Julkunen, Päivi Olsén, Outi Saarenpää-Heikkilä, Terhi Kilpi

Lasten narkolepsian ilmaantuvuuden lisääntyminen ja kliininen oirekuva vuoden 2009 Pandemrix-rokotekampanjan jälkeen

Narkolepsia on etenkin alle 10-vuotiailla lapsilla harvinainen neurologinen unihäiriö. Vuoden 2010 alussa poikkeuksellisen moni suomalainen lapsi alkoi kärsiä äkillisestä, poikkeavasta päiväaikaisesta väsymyksestä (PPV) ja katapleksiasta (tunnereaktioista johtuva äkillinen lihasvoiman menetys). Siksi aloitimme systemaattisen selvityksen narkolepsian ilmaantuvuudesta Suomessa vuosien 2002-2010 välillä.

Markku Partinen, Outi Saarenpää-Heikkilä, Ismo Ilveskoski, Christer Hublin, Miika Linna, Päivi Olsén, Pekka Nokelainen, Reija Alén, Tiina Wallden, Merimaaria Espo, Harri Rusanen, Jan Olme, Heli Sätilä, Harri Arikka, Pekka Kaipainen, Ilkka Julkunen, Turkka Kirjavainen