3902 osumaa

Ensimmäinen suomenkielinen kirja sydänlapsista

Suomessa syntyy 550 sydänvikaista lasta vuodessa, joista yli puolet tarvitsee leikkaushoitoa. Sydänlapset ry. on julkaissut ruotsalaisen esikuvan, Hjärtebarnsbokenin, mukaan täydennetyn ja mukaillun käsikirjan Suomen oloihin. Kirjassa on havainnollinen kuvitus terveen sydämen rakenteesta ja epänormaaleista tiloista. Kirjassa annetaan ohjeita sekä lääketieteellisten toimenpiteiden kulusta että monista käytännön elämän järjestelyistä. Sydänvikaisen lapsen vanhemmat tarvitsevat tietoa alkaen vastasyntyneen syöttämisestä aina ulkomaanmatkoilla huomioon otettaviin asioihin asti. Sydänlapset ry. on valtakunnallinen sydänvikaisten lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa tukijärjestö. Kirja on tarkoitettu sydänvikaisten lasten vanhemmille, hoitajille, opettajille sekä kaikille terveydenhuollon ammattilaisille.

Miten auttaa perheväkivallan uhria?

Aikuisikäisistä naisista jopa 40 % on joutunut perheväkivallan kohteeksi. Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, taloudellista, tai esim. hoidon laiminlyöntiä. Väkivallan tekijä voi olla puoliso, lapset, sukulaiset, ystävät, tuttavat tai täysin ulkopuoliset. Kirja painottuu vanhuksiin kohdistuvaan väkivaltaan. Sen julkaiseminen liittyy vuosina 1995-98 toimineeseen Ikäväki-projektiin, jolla kehitettiin ikääntyneisiin kohdistuvan perheväkivallan hoitojärjestelmää viranomaisten ja järjestöjen yhteistyönä. Kirjassa on selkeät toimintaohjeet sille, joka epäilee tai havaitsee väkivaltaa. Riskitilanteiden sekä väkivallan merkkien tunnistamista varten on ohjeet; aina merkit eivät näy selvästi ulospäin, eikä uhri halua paljastaa omien läheistensä väkivaltaisuutta. Lääkäri voi joutua antamaan lausunnon uhrin tilasta, ja lääkärin tehtävistä ja vastuusta on kirjassa oma kappaleensa.

Lapsi sairaalassa

Lapsen joutuessa sairaalaan tuntuvat tutkimus- ja hoitotoimenpiteet usein pelottavilta. Kivun tuntemukset voivat voimistua ja korostua varsinkin kun lapsi on erossa vanhemmistaan toimenpiteen aikana. Kokemus voi olla rasittava paitsi lapselle itselleen, myös hänen vanhemmilleen ja sisaruksilleen. Kirjassa annetaan ohjeita siitä, miten vähentää lapsen pelkoa ja ahdistusta sekä kerrotaan, miten lasta voi valmistella erilaisiin toimenpiteisiin - jotkut tutkimukset voivat tuntua hyvinkin epämiellyttäviltä, kun lapsi esim. joutuu olemaan pitkään liikkumatta. Kirjassa on kuvattu elinkohtaisesti tutkiminen ja näytteiden otto. Kirja on tarkoitettu kaikille lasten hoitotyötä opiskeleville ja lasten kanssa työskenteleville.

Koskettava kuvaus kätkytkuolemasta

Äidin omakohtainen koskettava kuvaus kolmen kuukauden ikäisen pienen tyttövauvan menettämisestä. Kirjassa käydään läpi äidin avuttomuus ja tuska, kun kuolemalle ei löydy mitään järkeenkäypää selitystä. Kirjaa kirjoitettaessa vauvan kuolemasta oli kulunut jo 16 vuotta, mutta kirjoittajan muistikuvat tapahtumista ovat tuoreita. Lukijalle välitetään kuva terveydenhuoltohenkilökunnan asiallisuudesta ja ammattitaitoisuudesta, kun oli kyse toimenpiteiden suorittamisesta, mutta kun olisi ollut muutaman lohduttavan sanan paikka, kaikki menivät täysin lukkoon. Äitiä yritettiin lohduttaa mitä kömpelömmillä tavoilla - eräskin lääkäri kertoi surreensa kissansa kuolemaa! Kirjoittaja ei tuolloin saanut mitään ulkopuolista apua ja koki usein joutuvansa itse lohduttamaan muita ihmisiä, jotka eivät osanneet ilmaista osanottoaan.

Oy Suomi Ab ensi vuosituhannella

Valtion, jota viime kädessä edustavat hallitus ja eduskunta, on nähtävä asiat laajemmin ja monimuotoisemmin kuin hallinnonaloina. Oy Suomi Ab:ssäkin kaikki osat vaikuttavat kaikkiin muihin osiin. Kapeasta sektorikohtaisesta tulosohjauksesta ja hallinnonalojen sisäisestä nollasummapelistä on suunnattava katseet laajempiin kokonaisuuksiin. Valtioneuvoston on nähtävä, että se vastaa myös kokonaisuudesta. Ministerit eivät voi olla vain oman, konsernista riippumattoman, firmansa toimitusjohtajia.

Paula Kokkonen

Kaupunkien likavedet - harmaat aallot ympäristöhygienian ja erityisesti ympäristönsuojelun vauhdittajana

1800-luvulla Suomen kaupunkeja piinasi kolera. Sen piina taittui 1900-luvulle tultaessa, mutta jäljelle jäi lavantauti, joka paikoitellen jopa yleistyi. Itsenäistymisen ensimmäisellä vuosikymmenellä aloitettiin keskustelut puhtaan juomaveden saamiseksi. Samalla kinattiin jätevesien käsittelyn tarpeellisuudesta. Esimerkiksi Kuopiossa vuonna 1917 päätettiin ottaa juomavesi kotitalouksille Kallaveden rannasta vain suodattamalla mekaanisesti roskat pois. Kallaveteen laskettiin kuitenkin myös samanaikaisesti viemäriverkosta jätevesiä. Seuraukset näkyivät pian: vuonna 1917 puhkesi lavantauti, johon sairastui 450 kuopiolaista.

Helena Mussalo-Rauhamaa

Vuorovaikutustaitoja käytännöllisesti

Vuorovaikutus on ajankohtainen asia. Kun suomalainen terveydenhoitojärjestelmä potilaan näkökulmasta epäonnistuu, löytyy taustalta usein häiriö lääkärin ja potilaan vuorovaikutuksessa. Omalääkärijärjestelmä rakentuu paljolti sen olettamuksen varaan, että edistämällä potilaan ja lääkärin kommunikaatiota hoidon laatu paranee ja jopa kustannukset alenevat, kun turhat tutkimukset ja konsultaatiot vältetään puhumalla.

Kari Eskola

Lääkitystä kitsauteen

Julkista vanhustenhuoltoa uhkaa varojen niukkuus. Veroja halutaan alentaa ja eläkkeistä perittäviä maksuja ei voi korottaa. Tuki kohdistetaan entistä huonokuntoisimmille ja tuotantoa tehostetaan. Jossain vaiheessa törmätään rajaan, jossa työn paremmalla organisoinnilla ja muulla rationalisoinnilla ei enää puristeta vanhustenhuollon kuluja pienemmäksi asiakkaiden ja työntekijöiden elämänlaadusta tinkimättä. Ehkä jo lähestymme tätä rajaa. Palveluvalikoima uhkaa supistua välttämättömimpään hoitoon ja hoivaan. Vaatiiko fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn aleneminen vastapainokseen virkistystä, harrastusta, kuntoutusta, kulttuuria, matkailua jne., jotta ihmiset eivät jäisi loukkuun pitkästyttävään, virikkeettömään ja yksinäiseen kotielämäänsä? Perushoito palvelutaloissa ja laitoksissa ei ehkä ole riittävää kaikille. Putoaako vanhenevia ihmisiä normaaleista elämän toiminnoista, eritoten avohuollossa? Näihin kysymyksiin törmää julkisen vanhustenhuollon maksujärjestelmää tutkiessaan. Tärkein kysymys on, miten maksetaan lasku viimeisen vanhuuden elämän laadusta?

Timo Karjalainen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030