Työterveyslääkärin potilas käy myös terveyskeskuksessa, tosin harvoin

Työterveyshuollon tarjoama sairaanhoito on laajentunut merkittäväksi osaksi työikäisen väestön perusterveydenhuoltoa. Tutkimuksessa selvitettiin, miten kattavasti työterveyshuolto palvelee asiakkaitaan ja miten yleisesti siellä asioivat potilaat käyttävät myös terveyskeskuksen palveluja.

Kari Mattila

Potilastietojärjestelmä - potilaan pelastus vai päivystäjän painajainen?

- Poika hälytti monisairaalle 77-vuotiaalle äidilleen apua lauantai-iltayöstä korkean kuumeen ja yleistilan heikkenemisen takia. Ambulanssi kuljetti potilaan yhteispäivystykseen. Ambulanssilomakkeesta selvisi, että potilaan vasen nilkka oli kipeytynyt muutamaa päivää aikaisemmin ilman traumaa. Kyseisenä päivänä potilaalle oli noussut 39 asteen kuume, ja sen myötä potilas oli väsähtänyt ja hänen yleisvointinsa oli heikentynyt. Omaisia ei yhteispäivystykseen lähtenyt saattamaan.

Katriina Lähteenmäki, Seija Eskelinen

Ehkäisytableteilla yhteys eturauhassyöpään?

Maissa, joissa naisten ehkäisytablettien käyttö on runsasta, esiintyy myös enemmän miesten eturauhassyöpää ja sen aiheuttamaa kuolleisuutta. Tämä käy ilmi 87 maata käsittäneestä tutkimuksesta, joka perustui kansainväliseen syöpärekisteriin ja YK:n tilastoon ehkäisyvälineiden käytöstä. Vastaavaa yhteyttä ei havaittu kohdunsisäisten tai vaginaan asetettavien ehkäisyvälineiden tai kondomin käytön ja eturauhassyövän välillä. Miehen altistumisen estrogeenille tiedetään lisäävän riskiä sairastua eturauhassyöpään. Hypoteesin mukaan miljoonien naisten käyttämät pienet estrogeenimäärät joutuvat veteen ja sieltä ravintoketjuun. Alustavaa havaintoa selvitellään edelleen mittaamalla hormonien pitoisuuksia vedessä ja eturauhaskudoksessa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Makulaödeeman lääke viipyy

Alimera Sciences Inc. on kehittänyt diabeetikon makulan ödeeman hoitoon fluorokinoloni asetonidia sisältävän valmisteen (Iluvien), jota ruiskutetaan lasiaiseen. Valmisteen myyntilupa on käsiteltävänä seitsemässä Euroopan maassa. Yhdysvaltojen FDA käsitteli hakemusta jo toisen kerran, mutta vaatii turvallisuudesta ja hoidollisesta tehosta kaksi lisätutkimusta. Valmistetta on tutkittu lähes 1 000 potilaalla mm. Yhdysvalloissa ja Euroopassa kaksi vuotta kestäneissä tutkimuksissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Sukupolvi ilman AIDSia

Yhdysvaltojen ulkoministeri Hillary Clinton rahoittaa projektin, jolla pyritään lähivuosina synnyttämään sukupolvi, jolla ei ole AIDSia. HIV-tartunnat äidistä lapseen halutaan ehkäistä vuoteen 2015 mennessä. Ne ovat nyt syynä yhdessä seitsemästä uudesta infektiosta. Tehostetun lääkehoidon uskotaan ehkäisevän 96 % HIV-tartuntojen siirtymisistä infektoituneesta potilaasta terveeseen partneriin. Vapaaehtoisen ympärileikkauksen arvioidaan vähentävän 60 % HIV-tartunnoista naisesta mieheen. Vuonna 1981 todetun ensimmäisen HIV-infektion jälkeen tartunnan on saanut 60 miljoonaa henkilöä, ja heistä puolet on menehtynyt.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Paklitakselin lähdepuu häviävä luonnonvara

Yhdysvaltalainen syöpätutkija löysi 1960-luvulla rinta-, keuhko- ja munasarjasyövän hoitoon käytetyn mitoosin estäjän paklitakselin Taxus brevilia -puun kuoresta. Toinen lääkkeen lähde on mm. Afganistanissa, Intiassa, Kiinassa, Nepalissa ja Pakistanissa kasvava puu Taxus contorta. Sen määrä on vähentynyt niin, että puu on julistettu häviäväksi luonnonvaraksi. Puuta käytetään runsaasti myös polttopuuna ja rehuna. Monet aasialaiset lääketehtaat eristävät paklitakselia edelleen puun kuoresta, mutta mm. Bristol-Myers Squibb on kehittänyt solulinjan, josta lääkettä tuotetaan fermentaation avulla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Dabigatraanista vuototapauksia kerrottua enemmän

Boehringer Ingelheim ilmoitti aikaisemmin, että antikoagulantti dabigatraanin (Pradaxa) käyttäjien joukossa oli todettu 50 fataalia vuototapausta. Yritys korjaa nyt, että tapauksia onkin maailmanlaajuisesti 260. EU-maissa lääkkeeseen liitettiin juuri vaatimus munuaistoimintojen tutkimisesta ennen hoitoa ja hoidon aikana (SLL2011;66:3427). Tietolähteet eivät kerro lääkettä tähän asti käyttäneiden määrää.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Etanerseptin tehoa lastenreumassa selvitettiin

Tutkimus selvitti etanerseptihoidon (Enbrel, Pfizer) tehoa lastenreuman (juveniili idiopaattinen artriitti) hoidossa. Ennen vuotta 2009 hoidon aloittaneita (n = 262) seurattiin yli kaksi vuotta. Aineisto käsitti kaikki tapaukset Alankomaista. Runsaan vuoden hoidon jälkeen kolmasosalla (n = 85) hoidon tulos oli erinomainen, kolmasosalla (n = 92) tyydyttävä ja kolmasosalla (n = 85) huono. Paras hoitotulos oli nuorimmilla potilailla ja niillä, joilla hoidon käynnistyessä invaliditeetti oli vähäisin sekä muita reumalääkkeitä oli vähän. Jo kehittyneet systeemiset taudin muutokset ja naissukupuoli ennustivat heikompaa hoitotulosta. Kolmen vuoden kuluttua hoidon käynnistämisestä 37-49 %:lla potilaista tauti ei ollut enää aktiivinen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lenalidomidi lisää syöpäriskiä

Talidomidijohdos, immuunivaikutteinen lenalidomidi (Revlimid, Celgene) on käytössä yhdessä deksametasonin kanssa multippelin myelooman hoitoon potilailla, jotka ovat saaneet vähintään yhtä aiempaa hoitoa. Kliinisten lääketutkimusten mukaan lääke näyttäisi jopa nelinkertaistavan riskin sairastua toisiin pahanlaatuisiin sairauksiin (mm. leukemia, Hodgkinin tauti ja melanooma) hoidettaessa äskettäin diagnosoitua multippelia myeloomaa. Vaara näyttäisi olevan pienempi hoidettaessa potilaita hyväksytyn käyttöaiheen mukaisesti. Britannian lääkeviranomaisen mukaan sekundaaristen maligniteettien mahdollisuus on otettava huomioon aina lenalidomidihoidon yhteydessä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Epilepsialääkkeisiin liittyy valtimomuutoksia

Epilepsialääkkeiden (karbamatsepiini, fenytoiini ja valproiinihappo) käyttöön liittyy kaulavaltimon intiman ja median paksuuntumista, kertoo 160 epilepsiapotilasta ja 60 verrokkia käsittänyt tutkimus. Hoitoajat vaihtelivat 2-13 vuoden välillä ja valtimomuutokset mitattiin ultraäänellä. Lamotrigiinilla muutoksia ei havaittu, mutta hoitoajat olivat lyhyitä. Tutkijat olettavat alustavien tulosten ohjaavan lääkkeen valinnassa sopivimpaan potilailla, joilla on sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä