Eteisvärinä - toistuvia päivystyskäyntejä ja riittämätöntä hoitoa

Eteisvärinä on harvoin hengenvaarallinen, mutta aiheuttaa paljon oireita ja invaliditeettia. Se alkaa usein kohtauksittain, uusiutuu varoittamatta ja aiheuttaa epämiellyttäviä oireita, mistä seuraa paljon käyntejä päivystysvastaanotoille. Esimerkiksi KYS:n päivystyksessä kävi viime vuonna seitsemän kuopiolaista 1000 asukasta kohden eteisvärinän vuoksi. Heistä yli 90 % hoidettiin erikoissairaanhoidon päivystyksessä (Hyppölä, Harri, henkilökohtainen tiedonanto).

Matti Halinen

Koko maailma tutkimuskenttänä

Vuonna 2020 rajat ovat vähän enemmän auki myös tutkijoille, eivät vain sairauksille. Sairauksia tutkitaan siellä, missä eniten sairastetaankin. Ehkä silloin ymmärretään myös maailmanterveyden arvo kansanterveyden rinnalla.

Hertta Vierula

Kohusta selviää vain avoimella tiedottamisella

Negatiivinen julkisuus tulee yllättäen ja pyytämättä. Jokilaakson sairaala Jämsässä joutui sappileikkauskohun keskelle alkuvuodesta. Miten sellaisesta selvitään?

Suvi Sariola

Vaieta ei kannata

Jokilaakson sairaalan sappileikkaukset oli keskeytetty jo ennen kohua, koska Keski-Suomen keskussairaalaan oli tullut useita sappileikkauspotilaita jatkohoitoon. Tilannetta oli selvitetty sairaanhoitopiirin, Jämsän kaupungin ja Jokilaakson sairaalan kesken. Valmiina oli myös lehdistötiedote siitä, että jatkohoitoon oli joutunut tavallista enemmän potilaita. Tiedotetta ei kuitenkaan lähetetty.

Verkonnostaja

Lääkärien asema ihmiselon solmukohdissa antaa toimittajille jutun juurta matalalla kynnyksellä etenkin silloin, kun solmukohta kiristyy. Solmukohtia on lääkärien työarjessakin ja lieka on kireimmästä päästä päivystyksissä. Pitääkö haava heti ommella? Yöpäivystysten uutisointia -keskustelu Fimnetin Terveydenhuolto ja terveyspolitiikka -alueella sisältää nykyisellään kaksikin kiinnostavaa aihetta: Kritiikin mediaa ja kritiikin päivystysjärjestelyitä kohtaan.

Juha-Pekka Honkanen

Fysioterapialla ajoissa kiinni selkäkipuun

Koulutettu fysioterapeutti on turvallinen ensikontakti akuutille selkäpotilaalle ja pystyy auttamaan häntä usein paremmin kuin lääkäri. Jyväskylän yliopistossa lokakuun alussa väitellyt OMT-fysioterapeutti, TtT Markku Paatelma on jo 1990-luvun alusta lähtien rakentanut yhteistyömallia, joka sekä hyödyttää potilaita että säästää rahaa.

Ina Ruokolainen

Miten määritetään ikä?

Terveyskeskuslääkärin pakeille tulee maahanmuuttaja, jonka mielestä suomalaisviranomaiset ovat määritelleet hänen ikänsä väärin. Potilas pyytää lääkäriä arvioimaan iän uudelleen - kun maistraattikin oli käskenyt mennä ikäkysymyksessä lääkäriin.

Essi Kähkönen

VERKOSSA MYÖS

Säätiöiden post doc -pooli auttaa ulkomaille lähteviä tutkijoita

Uudet antikoagulantit eivät ole riskitön ratkaisu vanhuspotilaille

Kiitämme geriatreja mielenkiintoisesta kommentista (SLL 40/2011, s. 2918) artikkeliimme (SLL 38/2011, s. 2753-62). Olemme samaa mieltä Timo Strandbergin ja Riitta Antikaisen kanssa siitä, että antikoagulaatiohoitoa ei käytetä riittävästi eikä se toteudu ihanteellisesti. Uusilla antikoagulanteilla on monessa suhteessa kiistattomia etuja varfariinin verrattuna, mutta varfariinilla on myös omat hyvät puolensa, joita toimme kirjoituksessamme esille. Kun antikoagulaatiohoitoon panostetaan, se toteutuu varsin hyvin. Esimerkiksi RE-LY-tutkimuksessa suomalaisissa ja ruotsalaisissa keskuksissa 74-77 % INR-arvoista oli hoitoalueella. Varfariinihoidon toteutuessa näin hyvin hoitotuloksissa ei ollut eroa dabigatraania käyttäneisiin verrattuna (1,2).

Matti Halinen, Elina Armstrong, Riitta Lassila

Apu lähemmäksi asiakasta

Lääkärilehden Ajassa-palstalla (SLL 39/2011, s. 2826) kirjoitettiin, että Helsingissä päihdepotilaiden siirto A-klinikoilta terveyskeskukseen ei ole sujunut ongelmitta. Tämä on aivan totta. Haluamme kuitenkin vielä täsmentää muutamaa kirjoituksessa esiin nostettua asiaa.

Antti Iivanainen, Mari Aalto