Terveyskeskuksissa on aiempaa enemmän vakituisia lääkäreitä

Terveyskeskuksiin on saatu aiempaa paremmin vakituisia lääkäreitä. Sijaisia on tarvittu vähemmän ja ulkoistamisen kasvu on pysähtynyt. Täyttämättä on silti yhä 6,5 % terveyskeskusten lääkärivakansseista eli suunnilleen yhtä paljon kuin vuosi sitten.

Hertta Vierula

Verkonnostaja

Lääkärit haluavat, että heitä johtaa lääkäri, tiedetään tätä nykyä HUS:ssakin. Ja ympäri maata on ajan saatossa opittu, että yksi hyvä keino menettää kokenut ja osaava lääkäri kentältä on hänen ylentämisensä johtotehtäviin, jolloin hänen aikansa menee suurelta osin paperipotilaiden parissa. Edunvalvonnan keskustelu Nuori lääkäri kysyy neuvoa palkka-asioissa on etääntynyt alkuperäisestä aiheesta ja nyt siellä käydään elävää puhetta lääkäreistä johtajina: miten heidät pitäisi valita ja minkälainen koulutus heillä pitäisi olla.

Juha-Pekka Honkanen

Borrelioosin ongelmallisuus johtuu tarttumistavasta

Jarmo Oksin asiantunteva pääkirjoitus (SLL 42/2011, s. 3100) Lymen borrelioosiin liittyvistä totuuksista ja taruista sai minut jälleen kerran pohtimaan, mikä tekee borrelioosista niin ongelmallisen.

Matti K. Viljanen

Olisiko eläkeläisillä annettavaa lääketieteen opetukseen?

Lääketieteellisten tiedekuntien kurssikoot Suomessa ovat kasvaneet nopeasti viime vuosikymmenellä. Opettajaresursseja on vähennetty, ryhmien koot ovat kasvaneet sietämättömiksi. Kliininen opetus on alkanut kärsiä. Samaan aikaan tuottavuusvaatimukset ovat lyhentäneet opetustapahtumia. Kliinikon on ehdittävä poliklinikalle ja leikkaussaliin.

Hannu Savolainen

Jokainen potilas on laulun arvoinen

Tottakai sekopäinen humalikko herättää lääkärissä ärtymystä. Oikea vastaus ärtymykseen ei kuitenkaan ole muun henkilökunnan hauskuuttaminen potilaita ivaamalla.

Matti O. Huttunen

Kiitos tiedeartikkelien arvioijille

Tämän vuoden aikana 269 asiantuntijaa on lausunut mielipiteensä Lääkärilehden tiedeartikkeleista. Arviointi on toimiva menetelmä erityisesti sellaisen aineiston kehittämisessä, jota kansalliset lehtemme julkaisevat. Huonommin se toimii innovatiivisen alkuperäistutkimuksen arvioimisessa - monet radikaalit ideat on jopa hylätty aluksi vertaisarvioinnissa.

Päivi Hietanen

Lapsen vatsavaivat ovat harvoin allergiaa

- Imeväisikäisellä ja pienellä lapsella voi olla itkuisuutta ja oireita, joita epäillään suoliston aiheuttamiksi.

Mikael Kuitunen

Addisonin tauti ja lisämunuaisten sekundaarinen vajaatoiminta

- Hypokortisolismin ja Addisonin taudin mahdollisuus tulee pitää mielessä etenkin septisessä sokissa olevien potilaiden erotusdiagnostiikassa, koska hoitamattomana tila voi edelleen johtaa kuolemaan.

Camilla Schalin-Jäntti

Mitä pneumoniakuolleisuudelle on tapahtunut 2000-luvulla?

Pneumonia on yleinen tauti, johon arvioidaan Suomessa sairastuvan vuosittain 1,3 % aikuisista. Se on myös tärkeä kuolemansyy. Pneumoniakuolleisuuden luokittelussa otettiin vuosina 2005-06 käyttöön WHO:n suositus, joka rajoitti pneumonian käyttöä tilaston peruskuolemansyynä useiden pitkäaikaissairauksien yhteydessä. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa, miten pneumoniakuolleisuus on kehittynyt Suomessa 2000-08 ja miten tilastointikäytännön muutos on vaikuttanut pneumonian käyttöön peruskuolemansyynä.

Kristiina Manderbacka, Martti Arffman, Antti Sajantila, Outi Lyytikäinen, Ilmo Keskimäki

Keinoalkuisia hedelmöityshoitoja saaneiden pieniannoksinen ASA-hoito

Keinoalkuisten hedelmöityshoitojen seurauksena keskimäärin reilu kolmannes naisista tulee raskaaksi hoitokertaa kohti. Näissä raskauksissa äidin seerumista määritettyjen istukkaperäisten merkkiaineiden pitoisuuksissa on eroavaisuuksia verrattuna spontaanisti raskaaksi tulleiden naisten seerumipitoisuuksiin ensimmäisen ja toisen raskauskolmanneksen aikana. Raskausmyrkytyksen riski on myös lisääntynyt. Syyksi arvellaan istukan verisuonipuuston poikkeavaa kehitystä. Raskausmyrkytykseen liitetään intravaskulaarisen prostasykliinin ja tromboksaanin epätasapaino, joka johtaa verihiutaleiden aggregaation lisääntymiseen ja verisuonten supistumiseen.

Mervi Haapsamo