77772 osumaa

Verkonnostaja

Hyppysissäsi pitelemäsi painettu Lääkärilehti edustaa perinteistä tiedonvälitystä, jossa yksi julkaisee ja toinen ottaa vastaan. Sisältö on kuitenkin tiedontarpeen tyydyttämisen lisäksi ajatuksia, mielipiteitä, uskomuksia ja epäilyksiä herättävää. Näitä mietteitä voi jakaa ja kysymyksiä esittää Lääkärilehden omilla keskustelualueilla. Lääkärilehden printti- ja nettiversion kokonaisuus antaa lukijoille matalan kynnyksen väylän jakaa mietteitä ja moitteita sekä ennen kaikkea laajentaa uutisten ja artikkelien näkökulmaa. Lehtijutut tapaavat kuitenkin olla siivuja todellisuudesta.

Juha-Pekka Honkanen

Oikeuslääkinnän kehittäminen on hyvässä vauhdissa

Suomen Lääkärilehdessä 39/2011 julkaistiin artikkeli kuolemansyyn selvityksestä ja ruumiinavauksista (s. 2822-4). Siinä nostettiin esiin oikeuslääketieteen tulevaisuus ja alaa vaivaava oikeuslääkäripula. Helsingin yliopiston oikeuslääketieteen professori Antti Sajantilan mukaan lääkäripula aiheuttaa oikeuslääkäreille jatkuvia ylitöitä ja ongelmia sijaisjärjestelyihin lomien aikana. Hän toteaa ongelmien pahenevan, kun merkittävä osa Suomen oikeuslääkäreistä jää eläkkeelle lähivuosina ja uusien erikoistuvien lääkärien palkkaamiseen tarvittu rahoitus puuttuu.

Marina Erhola, Riitta Kauppila

Mikä PSA-arvo sulkee pois radikaalin prostatektomian?

Prostataspesifisen antigeenin (PSA) lukema 10 µg/l on tärkeä raja-arvo, kun arvioidaan, onko prostatakarsinooma rajoittunut eturauhaseen vai ei. PSA-arvon nousu yli 20 µg:aan/l on jo merkki suuren riskin kasvaimesta, joka paikallisenakin merkitsee kasvainpesifisen kuolevuuden moninkertaistumista vähäisen ja kohtalaisen riskin syöpään verrattuna. PSA-lukema ei kuitenkaan kuvaa vain syövän määrää ja vaikeusastetta, vaan siihen vaikuttavat myös eturauhasen hyperplasia ja tulehdus. Korkean PSA-arvon karsinoomien ideaalihoito ei ole selvä asia.

Ossi Lindell

Lääkehoito parempi kuin stentti kallonsisäisen valtimoahtauman hoidossa

Ateroskleroosin aiheuttama valtimoahtauma on iskeemisen aivoinfarktin tärkeimpiä syitä. Yli 90 % kaulavaltimon ahtaumista sijaitsee yhteisen ja sisemmän kaulavaltimon haarautumiskohdassa, mutta myös syvempiä kallonsisäisiä valtimoahtaumia todetaan. Satunnaistetussa tutkimuksessa verrattiin kallonsisäisen valtimoahtauman kahta eri hoitomuotoa: huolellisesti toteutettu aivoverenkiertohäiriöiden (AVH) sekundaaripreventioon perustava lääkehoito (lääkehoitoryhmä) tai endovaskulaarinen stenttaus (PTAS) yhdistettynä sekundaaripreventiolääkitykseen (stenttausryhmä).

Jaana Suhonen

Terveet elämäntavat vähentävät aivohalvausriskiä

Elämäntapatekijöiden merkitys aivohalvauksissa on edelleen osittain epäselvä, erityisesti vuotojen aiheuttajana. Elämäntapojen vaikutusta selvitettiin prospektiivisesti suomalaisesta, vuosina 1982, 1987, 1992, 1997 ja 2002 kerätystä sydän- ja verisuonitautien riskitekijäaineistosta. Tutkimukseen on osallistunut yhteensä yli 36 000 henkilöä. Myöhemmät aivohalvaustapaukset määritettiin kuolemansyy- ja hoitoilmoitusrekisteristä.

Tiina Laatikainen

Kuntoutus parantaa työikäisten asennuspotilaiden työkykyä

Artikkelissa kuvataan masennuspotilaiden taustaa sekä työtilannetta ennen kuntoutusjakson alkamista ja sen päätyttyä vuonna 2003. Tutkimuskysymyksenä on selvittää kuntoutujan keskeisten sosiodemografisten tekijöiden, kuntoutusta edeltäneen terveydentilan ja kuntoutustoimenpiteiden merkitystä vuoden 2006 työmarkkina-aktiivisuuteen, ts. kuuluuko kuntoutuja työvoimaan vai ei tai onko hän opiskelemassa.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030