Hyytymistekijä V:n geenivirhe FV Leiden raskauskompikaati-oiden riskitekijänä

Hyytymistekijä V:n geenivirhe FV Leiden on yleisin tunnettu laskimotukoksille altistava hyytymishäiriö. Suomessa sen esiintyvyys on 2-3 %. FV Leiden on yhdistetty myös moniin raskauskomplikaatioihin, mutta sen todellinen merkitys niiden vaaratekijänä on epäselvä.

Leena Hiltunen

Polven tekonivelleikkaus kohentaa nivelrikkopotilaan arjesta selviytymistä

Polvinivelrikko on merkittävimpiä ikääntyneiden toimintakykyä rajoittavia sairauksia. Terveys 2000 -tutkimuksen mukaan 16 prosentilla 75-84-vuotiaista suomalaisista miehistä ja 32 prosentilla vastaavanikäisistä naisista on polvinivelrikko. Vaikka tekonivelleikkauksella voidaan kohentaa merkittävästi polvinivelrikosta kärsivien elämänlaatua, osa potilaista ei leikkauksen jälkeenkään selviydy hyvin arjestaan. Siksi on tärkeää, että myös leikkauksen jälkeinen kuntoutus on tehokasta.

Anna-Maija Kauppila

Uutta tietoa lääkeaineyhteis-vaikutuksista

Useimmat kliinisessä käytössä olevista lääkeaineista poistuvat elimistöstä pääasiassa maksassa tapahtuvan aineenvaihdunnan seurauksena. Merkittävä osa tästä lääkeainemetaboliasta on sytokromi P450- eli CYP-entsyymi-välitteistä.

Juha Grönlund

Epileptiset kohtaukset ovat haitallisia kehittyville aivoille

Aikaisemmin on tiedetty, että aikuisten rottien aivoissa epileptiset kohtaukset aiheuttavat tulehdusreaktion aktivoitumisen ja hermosolukuoleman, jossa on havaittu viitteitä ohjelmoidun solukuoleman osallisuudesta. Aikuisten rottien aivoissa tulehduskipulääkehoito on ehkäissyt hermosolukuolemaa vaihtelevasti. Sitä vastoin kehittyvissä aivoissa näitä ilmiöitä on tutkittu vain vähän.

Juha Järvelä

Aivosähkökäyrä nukutuksen syvyyden mittaamisessa yhdistelmä-anestesiassa

Viime vuosikymmenen aikana aivosähkökäyrän (EEG) käyttö anestesian syvyyden mittaamisessa on yleistynyt, sillä aivojen toimintaa sekä siinä tapahtuvia muutoksia seuraamalla on mahdollista saada entistä objektiivisempaa ja yksilöllisempää tietoa nukutuksessa käytettyjen lääkkeiden vaikutuksista. EEG-pohjaisella anestesian syvyyden mittauksella on pystytty esimerkiksi vähentämään leikkauksen aikaista hereillä oloa, pienentämään nukutusaineiden kulutusta sekä nopeuttamaan anestesiasta palautumista.

di, Lk Jukka Kortelainen

Tumppiappendisiitti yllättää

- 33-vuotias nainen hakeutui terveyskeskuspäivystykseen vatsakivun ja kuumeilun vuoksi ja kokenut terveyskeskuslääkäri päätyi lähettämään hänet keskussairaalan kirurgian päivystykseen. Anamneesin ja leikkausarpien perusteella umpilisäke oli poistettu aiemmin, joten kyseessä ei voinut olla akuutti appendisiitti. Vai voisiko sittenkin?

Pauliina Hartiala, Ariel Koskinen, Markku Aaltonen, Eeva-Liisa Sävelä

Fusidiinihappo ei sovi statiinien kanssa

Statiinien aiheuttaman rabdomyolyysin vaara voi kasvaa, jos potilas saa samanaikaisesti oraalisesti tai parenteraalisesti stafylokokki-infektioihin fusidiiniä. EU:n lääkevalmistekomitean lääketurvatyöryhmä (PhVWP) arvioi lääkkeiden haittavaikutusilmoituksia ja kirjallisuudessa julkaistuja tapauksia. Valmisteisiin liitettävä varoitus kehottaa keskeyttämään statiinien käytön, jos potilas tarvitsee fusidiinihoitoa. Jos fusidiinihoidon aikana ilmenee kipuja, tunnottomuutta tai heikkoutta lihaksissa, on syytä kääntyä hoitavan lääkärin puoleen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rivaroksabaani ja dabigatraani vaihtoehtoja varfariinille

Yli 14 000 eteisvärinäpotilasta käsittänyt tutkimus (ROCKET AF), jossa seuranta-aika oli keskimäärin 590 päivää, ei havainnut rivaroksabaanilla (Xarelto, Bayer Schering Pharma) tai varfariinilla hoidetuilla merkittävää eroa aivohalvauksien määrissä. Rivaroksabaanin päiväannos oli 20 mg. Potilailla oli läppävioista riippumaton eteisvärinä, johon liittyi aivohalvauksien lisääntynyt riski. Toinen tutkimus dabigatraanin (Pradaxa, Boehringer Ingelheim) ja varfariinin eroista (RE-LY) päätyi jokin aika sitten samaan johtopäätökseen. Lehden pääkirjoituksen mukaan uudet antitromboottiset lääkkeet tarjoavat eteisvärinässä varfariinia yksikertaisemman, joskin moninkertaisesti kalliimman hoitovaihtoehdon.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lakosamidisiirapissa ilmeni laatuongelmia

Epilepsialääke lakosamidin siirappivalmisteessa (Vimpat, UCB) on ilmennyt epätasaisuutta vaikuttavan aineen jakautumisessa. Potilas voi saada siirapista liian suuren tai pienen lääkeannoksen. Taatakseen joustavan siirtymisen vaihtoehtoiseen hoitoon Euroopan lääkevalmistekomitea ja lääkkeen valmistaja ovat päättäneet vetää pois käytöstä Vimpat-siirapin (15 mg/ml) 15.9.2011 alkaen. Vaihtoehtoisena hoitona voidaan muun muassa käyttää lakosamidin tabletteja (Vimpat). Potilaiden ei tule keskeyttää tai muuttaa lääkehoitoaan, vaan asiasta on neuvoteltava hoitavan lääkärin kanssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Atorvastatiini sai patenttisuojan pidennyksen

Pfizer on kehittänyt atorvastatiinista (Lipitor) 10 vuoden ikäisille ja sitä vanhemmille lapsille sopivan imeskelytabletin. Käyttö on tarkoitettu korkean LDL-kolesterolin ja perinnöllisen hyperkolesterolemian hoitoon. Euroopan komissio on hyväksynyt valmisteen. Samalla Lipitorin patenttisuoja saa kuuden kuukauden jatkoajan, joka kestää toukokuuhun 2012 muutamissa EU-maissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä