Tahaton lapsettomuus ja syöpäriski

- Tahattoman lapsettomuuden taustalla on usein hormonaalinen häiriö, joka voi aiheuttaa paitsi lapsettomuuden myös lisätä syöpäriskiä.

Terveyskeskuslääkäri kärsii tai nauttii työn hajanaisuudesta

Tutkimuksessa tarkastellaan terveyskeskuslääkärien kuvauksia työnsä sisällöstä. Tavoitteena oli löytää keinoja terveyskeskustyön houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Riikka Lämsä, Meri Larivaara, Tarja Heponiemi, Marko Elovainio

NuMa-proteiinin merkitys tuman rakenteelle ja toiminnalle

Monissa sairauksissa havaitaan muutoksia tuman rakenteessa: syöpäsoluissa nähdään usein tumakoon ja -muodon vaihtelua sekä tumajyväsrakenteiden ja perintöaineksen paikantumisen muutoksia. Tuman rakenteelliset muutokset ovat tärkeitä mm. kasvaimia luokiteltaessa.

Katri Kivinen

Bakteerimallista apua energia-aineen-vaihduntasairauksien vaikutusten arvioinnissa

Mitokondrio-DNA:n mutaatioista johtuvat hengitysketjuun kuuluvien entsyymien toimintahäiriöt ovat tavallisia energia-aineenvaihduntasairauksien syitä. Sairausryhmälle tyypillisiä ilmentymiä ovat erilaiset lihas- ja hermosto-oireet, kuten lihasheikkous ja huono rasituksensieto, sisäkorvaperäinen kuulovika, näköongelmat ja aivoinfarktin kaltaiset vaiheet.

Jukka Pätsi

Psyykkinen kuormittuneisuus sairastuttaa ja lisää keski-ikäisten kuolleisuutta

Eri psyykkisten tekijöiden yhteyttä sydän- ja verisuonitauteihin on tutkittu paljon, mutta toistaiseksi on epäselvää, päteekö tämä yhteys sekä miehiin että naisiin. Koska valtimotautia pidetään nykytiedon valossa tulehduksellisena tilana, myös elimistön tulehdustilaa mittaavan c-reaktiivisen proteiinin (CRP) rooli tämän ilmiön taustalla on ollut kiivaan tutkimuksen kohteena.

Pekka Puustinen

Uutta tietoa sydänlihaksen kuormitusvastetta säätelevistä solunsisäisistä signaalinvälitys-järjestelmistä

Sydämen kammioiden seinämät paksuuntuvat kuormituksen lisääntyessä mm. verenpainetaudissa tai sydäninfarktin jälkeen. Lisääntynyt kuormitus aiheuttaa sydänlihassolujen koon kasvun ohella sidekudoksen kertymistä ja solukuolemaa. Nämä solutason muutokset lopulta vioittavat sydämen rakennetta niin, että sen toiminta pettää, ja sydän ajautuu vajaatoimintaan. Tätä taudin etenemistä säätelevät molekyylitasolla lukuisat solunsisäiset signaalinvälitysjärjestelmät, joita väitöskirjatyössä tutkittiin eri koemalleissa.

Elina Koivisto

Makrofagien vähentynyt aktiivisuus voi altistaa hengitys-tieinfektioille

Astman taustalla on ajateltu ainakin osittain olevan keuhkoissa nähtävät astmaan liittyvät rakenteelliset muutokset eli uudelleenmuokkaus. Väitöskirjan osatutkimuksissa tutkittiin hengitysteiden tulehdusta ja uudelleenmuokkausta erityyppisillä astmaatikoilla ja tupakoijilla. Lisäksi allergisen hengitystietulehduksen ja uudelleenmuokkauksen yhteyttä selvitettiin eläinkokeissa.

Anna Meuronen

Joskus lumi ja kipu sulavat

Lunta sataa jälleen, vaikka eilen lounaistuulessa mittari näytti jo viittä plusastetta. Kiteet kieppuvat kasvoilleni ja liukastun iljanteella. Ehdin tarrata kiinni varaston kulmasta. Siinä on hyvä hengähtää, tasata ajatukset. Lunta on tullut yli kymmenen senttiä lisää. Minua on kaksi ja puoli senttiä vähemmän. Olin koulussa aina jonon ensimmäinen. Nyt taidan pudota jonosta pois.

Leena Raitanen

Rokote lihavuuden ehkäisyyn?

Mahalaukun limakalvolta erittyvää ruokahaluun vaikuttavaa greliinihormonia ehkäisemään on kehitetty rokote, josta on saatu myönteisiä havaintoja lihavuuden ehkäisyssä eläintutkimuksissa. Greliini on 28 aminohappoa sisältävä peptidi, joka lisää ruokahalua ja rasvakudoksen määrää, vähentää energiankulutusta, nopeuttaa mahalaukun tyhjenemistä ja jarruttaa rasvakudoksen polttamista elimistön energialähteenä. Mahalaukun typistys- ja ohitusleikkauksien jälkeen greliinin vaikutukset vähenevät. Portugalilainen tutkijaryhmä on virusten avulla kehittänyt greliinihormonille vasta-aineita, joilla rokotetut koe-eläimet lisäsivät energiankulutustaan ja vähensivät ruoan kulutusta puoleen verrattuna rokottamattomiin. Vaikutus näkyi useita viikkoja. Rokote ei ole vielä edennyt tutkimuksiin ihmisellä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Harvinaislääketutkimuksissa puutteita

Lääkehoitojen kehittämistä esiintyvyydeltään harvinaisiin sairauksiin on tuettu EU-maissa, Yhdysvalloissa ja Japanissa verohelpotuksin, sallimalla valmisteen markkinoinnissa yksinoikeus ja tarjoamalla lääketutkimuksille rahoitustukea. Runsaan 20 vuoden kuluessa käyttöön on hyväksytty yhä enemmän lääkkeitä mm. harvinaisiin syöpäsairauksiin. Mutta onko harvinaislääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta saatu riittävästi tutkimusnäyttöä? Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2004-2010 hyväksyttyjen 15 harvinaislääkkeen ja 12 tavanomaisen lääkkeen tutkimusaineistoa. Verrattuna tavanomaisiin lääketutkimuksiin potilaita oli harvinaislääketutkimuksissa selvästi vähemmän (290 vs. 96 potilasta), potilaiden satunnaistaminen ja kaksoissokkoasetelman soveltaminen oli harvinaisempaa, mitatut päätetapahtumat olivat useammin korvaavia ja haittavaikutuksia esiintyi enemmän. Päätelmät harvinaislääkkeiden tehosta ja turvallisuudesta jäivät epävarmoiksi. Tutkijat rohkaisevat lääketutkimuksen jatkamista, mutta niiden laatua on parannettava ja täydennettävä jatkotutkimusten avulla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä