Finasteridillä yhteys miehen rintasyöpään?

Eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun ja kaljuuntumisen estoon käytettyyn finasteridiin (Propecia ja Proscar sekä useat geneeriset valmisteet) näyttäisi liittyvän harvinaisena haittana miehillä rintasyöpä. Useimmat tapaukset ovat liittyneet suurempaan 5 mg:n annoskokoon. Tapauksia on vähän, eikä syy-yhteyttä syöpään voida varmistaa tai sulkea pois. Potilaiden tulee tarkkailla rintojen kokoa, arkuutta, kipuja ja kyhmyjä sekä nännistä mahdollisesti vuotavaa eritettä. Jos epätavallisia oireita ilmenee, tulee kääntyä hoitavan lääkärin puoleen. Valmisteisiin tullaan liittämään tästä varoitusteksti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääketeollisuus listaa hyödylliset konferenssit

Euroopan lääketeollisuusyhdistys (EFPIA) aloitti konferenssien luokittelemisen muun muassa tieteellisen ohjelman laadun, lääkemainonnan, vieraanvaraisuuden ja sijainnin perusteella. Lääketehtaita autetaan ohjaamaan tuki koulutuksellisesti hyödyllisiin kokouksiin. Tiedostossa (www.efpia-e4ethics.eu) on 100 tulevaa eurooppalaista konferenssia ja vuoden loppuun mennessä arvioidaan vielä 250 kokousta, joissa osanottajia on noin 1 000 ja heitä odotetaan vähintään viidestä eri maasta. Konferenssien laadukkuus ilmaistaan värikoodeilla. Vihreä ei aiheuta huolta, oranssi merkitsee, ettei kaikki ole kunnossa ja sininen, että arviointi on kesken. Euroopan lääkäriliittojen yhdistys kannattaa menettelyä, mutta muun muassa Euroopan syöpäjärjestöt pitävät arvioinnin menetelmiä puutteellisina.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vemurafenibi hyväksyttiin melanooman hoitoon

Yhdysvaltojen FDA hyväksyi pikaisesti BRAF V600-estäjän vemurafenibin (Zelboraf, Roche ja Daiichi Sankyo) melanooman hoitoon. Lääke pidensi melanoomapotilaiden elinaikaa, kuten tällä palstalla viime numerossa (SLL 2011;66:2351) kerrottiin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Selekoksibia ei enää suoliston polyyppien estoon

Tulehduskipulääke selekoksibi (Onsel, Pfizer) hyväksyttiin muutama vuosi sitten suoliston adenomatoottisten polyyppien estoon perinnöllisessä polypoosissa (FAP). Valmistajan tuli esittää lisää näyttöä lääkkeen hyödyistä, kuten suolistosyöpien riskin vähenemisestä sekä sydän- ja mahasuolikanavan haittojen puuttumisesta. Tutkimuksiin ei saatu riittävästi potilaita, ja uudessa viranomaisarviossa päädyttiin lääkkeen käytöstä luopumiseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pandemrix voi aiheuttaa aistihäiriöitä

Norjan lääkeviranomainen (Statens legemiddelverket) tiedottaa 1 300 Pandemrix-rokotteen haittavaikutusilmoituksen joukosta löytyneistä 108 tapauksesta, joissa ilmeni häiriöitä maku- ja hajuaistimuksissa. Tapauksista 51 oli lieviä ja ohimeneviä. Potilaiden iät vaihtelivat 30-50 vuoden välillä ja enemmistö oli naisia. Alle 20-vuotiailla todettiin vain makuhäiriöitä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Protonipumpun estäjät voivat aiheuttaa hypomagnesemiaa

Protonipumpun estäjiin kuten omepratsoliin, lansopratsoliin, pantopratsoliin, esomepratsoliin ja rabepratsoliin voi liittyä hypomagnesemia yli vuoden kestävässä käytössä. Syntymekanismi on epäselvä, mutta usein mukana on myös hypokalemia tai hypokalsemia tai molemmat. Seurauksena voi olla hengenvaarallisia sydämen rytmihäiriötä ja neurologisia oireita kuten kouristuksia, tajunnan menetys ja tetanus. Kanadan lääkeviranomaisen (HealthCanada) mukaan protonipumpun estäjien hypomagnesemia diagnosoidaan harvoin, sillä magnesiumin määritykset eivät kuulu laboratoriokokeiden rutiiniin. Osa Kanadan tapauksista on vaatinut sairaalahoitoa, mutta lääkityksen lopetus on normalisoinut tilanteen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

HIV-potilaille tuli kolmoislääke

Yhdysvaltojen FDA on hyväksynyt kolme HIV-lääkettä (emtrisitabiini, tenofoviiri ja rilpiviiri) kiinteänä yhdistelmänä (Complera, Gilead Sciences ja Johnson&Johnson) potilaille, joiden HIV:ta ei ole aiemmin hoidettu lääkkeillä. Yhdistelmä perustuu kahteen jo käytössä olevaan valmisteeseen Truvada (Gilead) ja Edurant (Johnson&Johnson), ja tabletti otetaan kerran päivässä. Toiseen käytössä olevaan kolmoislääkkeeseen (Atripla, Gilead) verrattuna tutkijat odottavat Compleralta vähemmän keskushermosto- ja ihosivuvaikutuksia, mistä saataneen varmistus aloitetuista vertailututkimuksista. Valmiste on myös Euroopan lääkeviraston käsiteltävänä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Pfizerin korvaus lääketutkimuksen vaurioista mutkistuu

Pfizer vertasi kehittämäänsä trovafloksasiinia (Trovan) keftriaksoniin 200 lapsen meningiitissä Nigeriassa vuonna 1996. Myöhemmin ilmeni muun muassa, ettei perheille kerrottu trovafloksasiinin olleen vasta tutkimusasteella ja että tarjolla olisi ollut toinen tehokas ja maksuton lääkehoito. Lisäksi vertailulääkkeen keftriaksonin annos oli vain kolmannes tavanomaisesta. Pfizer kertoi lääkeruiskeiden aiheuttaneen kipuja, mikä pakotti pienentämään annostusta. Tutkimuksen ongelmia on käsitelty useita kertoja oikeudessa sekä Nigeriassa että Yhdysvalloissa (SLL 2001;56:4184, 2003;58:5194 ja 2009;64:2583). Nyt Pfizer on korvannut 120 000 euroa perheille, joiden lapset kuolivat tutkimuksessa ja haluaisi maksaa myös muille 200 tutkimukseen osallistuneille, mutta hakijoita onkin 500. Korvaukseen oikeuttavat halutaan seuloa DNA-testeillä, mutta perheet pelkäävät joutuvansa taas johonkin uuteen kokeiluun ja osa kieltäytyy testeistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

20-vuotiaan miehen etova olo - osa 2

- Nuori mies oli herännyt kesäaamuna kello neljä etovaan oloon. Maha tuntui olevan jotenkin sekaisin. Edellisenä iltana potilas oli nauttinut pari kaljaa kavereiden kanssa salitreenin jälkeen, mennyt kotiin ja paistanut päivän pöydällä olleita kananmunia iltapalaksi. Treenien jälkeen hänellä oli tapana ottaa netistä ostamiaan proteiinivalmisteita muutaman kerran viikossa.

Raili Kauppinen

Liikaa, liian vähän, sopivasti?

Suomessa on kukin lääkäri saanut hakeutua sille erikoisalalle, jonka on katsonut kaikista mielenkiintoisimmaksi tai muusta syystä itselleen sopivimmaksi. Lääkärien hakeutumista eri erikoisaloille ei ole todellisuudessa ohjattu millään tavoin. Osin tämän seurauksena eri alojen erikoislääkäritilanne on hyvin erilainen. Monilla erikoisaloilla on huutava pula erikoislääkäreistä, mutta muutamille suosituille aloille valmistuvilla erikoislääkäreillä on jopa vaikeuksia työllistyä. Viime vuosikymmenen aikana esiin tullut lääkäripula ja edelleen kiihtyvä erikoislääkärien eläköityminen ovat toistaiseksi pitäneet ongelman aisoissa, mutta joillain erikoisaloilla tilanne tulee muuttumaan jo lähitulevaisuudessa. Asia on todettu sekä Lääkäriliiton omassa valtakunnallisessa että muutamassa alueellisesti tehdyssä tulevaisuuden erikoislääkäritarvetta arvioineessa selvityksessä.

Teppo Heikkilä