78088 osumaa

Dialyysihoitoa ei pidä aloittaa liian aikaisin

Optimaalista ajankohtaa dialyysihoidon aloittamiselle ei tiedetä. Dialyysihoidon alkuaikoina 1960-70-luvuilla hoito aloitettiin vasta, kun potilaalla oli vaikea-asteinen, oireinen uremia. Tilanne muuttui, kun hoidon saatavuus parani. 1990-luvulla vallalle nousi käsitys, että dialyysin varhainen aloittaminen parantaa potilaan ennustetta. Amerikkalaisessa suosituksessa dialyysin aloittamista kehotettiin harkitsemaan jo silloin, kun glomeruluspuhdistuma (GFR) pienenee alle 15 ml/min. Yhdysvalloissa vuosina 1996-2008 niiden dialyysiin tulevien potilaiden osuus, joilla GFR oli yli 10 ml/min, kasvoi 20 %:sta 52 %:iin. Viidesosalla potilaista GFR oli jopa yli 15 ml/min dialyysiä aloitettaessa (1). Munuaistautirekisterin mukaan (2) Suomessa dialyysihoitoon tulevien GFR:n mediaani oli pienimmillään vuonna 1997 (6,8 ml/min), ja se nousi asteittain vuoteen 2003 asti (9,3 ml/min). Sen jälkeen mediaaniarvo on laskenut, ja vuonna 2009 se oli 8,4 ml/min ja noin 40 %:lla potilaista GFR oli yli 10 ml/min dialyysihoitojen alkaessa.

Ilpo Ala-Houhala, Heikki Saha

Verkonnostaja

Fimnetin keskustelutaululla Syömishäiriöt hoitoon! -otsikon alle on kertynyt syömishäiriöihin liittyvien uutisten seurantaa. Varsinainen keskustelunavaus on kuitenkin jäänyt kommentointia vaille. TYKS:n nuorisopsykiatrian ylilääkäri Simo Saarijärvi esittää niin Turun Sanomien kirjoituksessaan kuin keskustelussakin syömishäiriöyksiköiden perustamista Suomeen. Onko asiaa selvitetty muualla, ja onko ajatus mahdoton vai ainostaan työn takanaä

Juha-Pekka Honkanen

Alaikäisten transtutkimukset jakavat mielipiteitä

Alaikäisen oikeus päästä erityistason transsukupuolisuustutkimuksiin askarruttaa psykiatreja. Pitäisikö alaikäisiä ohjata niihinä Veronica Pimenoffin mukaan kyllä, asetuksen mukaisesti lääkärin lähetteellä ja ilman porrastusta. Riittakerttu Kaltiala-Heinon mukaan oman sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatriset perustutkimukset ovat ensisijaisia.

Veronica Pimenoff, Riittakerttu Kaltiala-Heino

Kolmasosa sydänpysähdyspotilaista jäi ilman peruselvytystä yliopistollisessa sairaalassa

Tutkimuksessa analysoitiin TAYS:n teho-osaston elvytysryhmän kohtaamat elvytystilanteet. Tavoitteena oli selvittää niiden sairaalassa tapahtuneiden äkillisten sydänpysähdysten määrä, jotka johtivat elvytystilanteeseen sekä potilaiden selviytyminen tämän jälkeen.

Sanna Hoppu, Jari Kalliomäki, Vesa Pehkonen, Henri Haapala, Eveliina Nurmi, Jyrki Tenhunen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat