78088 osumaa

Levosimendaanin käyttöaiheiden laajentaminen

Sydämen vajaatoiminta on länsimaissa yli 65-vuotiaiden yleisin sairaalahoidon syy ja sen ilmaantuvuus jatkaa edelleen kasvuaan. Vanhusten määrä lisääntyy ja heillä laajan muun kuin sydänkirurgian on arvioitu lisääntyvän 25 % seuraavan 10-20 vuoden aikana. Sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden kuolleisuus laajassa ei-sydänkirurgiassa on kaksinkertainen verrattuna potilaisiin yleensä tai sepelvaltimotautia sairastaviin potilaisiin. Lisäksi sairaalaan takaisin joutumisen riski on huomattavasti kohonnut. Yritykset vähentää näitä haittatapahtumia eivät ole olleet tuloksekkaita.

Heli Leppikangas

Aivosairaus liuotinaineille altistuneilla

Työperäisen liuotinaineaivosairauden esiintyvyys on parinkymmenen viime vuoden aikana selvästi vähentynyt, mutta uusia tapauksia todetaan edelleen vuosittain. Väitöskirjassa on selvitetty liuotinaineaivosairauden ilmaantuvuutta vuosina 1995-2007. Tutkimusaineistona olivat kaikki 128 Työterveyslaitoksella vuosina 1995-2007 diagnosoidut liuotinaineaivosairaustapaukset. Kliiniset ja altistumistiedot kerättiin potilasasiakirjoista. Työllisten lukumäärä perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin ja liuotinaineille työssään altistuvien työntekijöiden lukumäärä FINJEM-tietokantaan.

Petra Keski-Säntti

Paikalliset välittäjäaineet sydämen supistusvoiman säätelyssä

Sydämen tärkein tehtävä on pumpata riittävästi verta elimistön aineenvaihdunnan tarpeita varten. Sydämen supistusvoiman säätelyyn osallistuvat useat tekijät, kuten hormonit, tahdosta riippumattoman hermoston aktiivisuus, verisuonten supistustila sekä veritilavuus. Näiden mekanismien lisäksi supistuvuuden säätelyyn osallistuvat useat paikallisesti vaikuttavat välittäjäaineet. Solunsisäisiä viestinvälitysmekanismeja, jotka osallistuvat näiden välittäjäaineiden vaikutusten muodostumiseen, ei kuitenkaan vielä täysin tunneta.

Anna-Maria Kubin

Rintojen pienennysleikkauksen vaikuttavuus

Ylisuurten rintojen koko ja paino aiheuttaa niska-hartiaseudun oireistoa, päänsärkyä ja selkäkipua sekä hankaloittaa tavallista liikkumista tai liikunnan harrastamista. Usein pitkään jatkuneeseen kipuoireistoon liittyy huomattavaa psyykkistä rasitetta kuten masennusta, ahdistusta ja itsetunnon alentumaa. Ylisuuret rinnat voivat aiheuttaa myös hankaluuksia ja esteitä sosiaalisessa ja intiimissä kanssakäymisessä. Kokonaisuutena elämänlaatua heikentävä vaikutus on huomattava.

Kai Saariniemi

IL-1-geeniperheen geneettinen vaihtelu ja diabetes

Interleukiini 1 (IL-1) -sytokiiniperhe on voimakas tulehdusvasteen laukaisija ja säätelijä, joka sisältää luonnollisen tulehdusreaktiota rajoittavan IL-1-reseptorin antagonistin (IL-1Ra) ja on siten merkittävä tekijä useissa eri sairauksissa sekä fysiologisissa tilanteissa. IL-1-proteiinit vaikuttavat sokeriaineenvaihduntaan useilla eri tasoilla ja tulehdusreaktiota voimistavat IL-1-sytokiinit kiihdyttävät verisuonten vauriomekanismeja sekä epäedullisia aineenvaihdunnan säätelymekanismeja edeltäen diabeteksen kehittymistä.

Kari Luotola

Mepit epäilevät Euroopan lääkeviraston riippumattomuutta

Euroopan parlamentin jäsenet väittävät, ettei EU-maiden uusien lääkkeiden tieteellinen arviointi ja hyväksymiskäytäntö ole riippumattomien asiantuntijoiden käsissä Euroopan lääkevirastossa (EMA). Epäilyn ovat herättäneet mm. riittämätön tieto käytettyjen asiantuntijoiden eturistiriidoista, epäselvät rekrytointisäännöt, viraston eläkkeelle jääneen pääjohtajan Thomas Lönngrenin siirtyminen suoraan lääketeollisuuden konsultiksi ja Ranskan lääkelaitoksen kompastelu lääketehdas Servierin diabeteslääke benfluoreksin (Mediator) turvallisuuden kanssa. EMA kiistää syytökset ja kertoo mm. taloudelliset ja muut siteet lääketeollisuuteen estävien eturistiriitasäännöksien olevan jo käytössä, joskin uusittavina. Virasto myös toteaa, ettei sillä ole tekemistä Ranskan kansallisten lääkeongelmien kanssa. Euroopan parlamentti päätti äänin 626/23 olla hyväksymättä EMA:n vuoden 2009 tilipäätöstä ja vaatii virastolta selvityksiä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Protonipumpun estäjät vähentävät ASA:n tehoa infarktin estossa?

Protonipumpun estäjä (PPI) liitetään usein suojaamaan mahan limakalvoa asetyylisalisyylihapon (ASA) haittavaikutuksilta infarktin ehkäisyhoidossa. PPI vähentää mahan haponeritystä, jolloin ASA:n imeytymisen tiedetään hidastuvan ja biologisen hyötyosuuden vähenevän. Infarktin sairastaneita ja ASA-hoidon saaneista muodostettiin Tanskassa ryhmä, joka sai myös PPI-lääkityksen (4 159 potilasta), ja kaltaistettu samansuuruinen ryhmä, joka ei saanut PPI-lääkitystä. Vuoden kestoisessa seurannassa todettiin PPI-lääkettä saaneilla ASA-potilailla suurentunut riski sairastua sydäninfarktiin, aivohalvaukseen tai menehtyä sydänkuolemaan (yhdistetty riskisuhde 1,61, 1,45-1,79; p < 0,001). Histamiinin H2-reseptorin estäjiä saaneilla vastaavaa suurentunutta riskiä ei havaittu (1,04, 0,79-1,38; p = 0,78).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vanhusten psyykenlääkkeet ongelma Yhdysvalloissa

Yhdysvaltain terveyshallinnon tarkastuksen mukaan psykoosilääkkeitä käytetään vanhusten hoitolaitoksissa usein virallisesti hyväksytyistä käyttöaiheista poiketen. Noin 14 %:lla 2,1 miljoonasta hoitolaitoksien asukkaasta oli voimassa psykoosilääkeresepti, ja joka viides resepti poikkesi virallisesti hyväksytystä käyttötarkoituksesta. Yhdeksän potilasta kymmenestä sairasti dementiaa, jolloin psykoosilääkitys voi olla jopa hengenvaarallista. Kaksi senaattoria on ottanut asian esille ja vaatii käytäntöön korjausta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat