Arvonmukaisessa hengessä

"Jotta lääkäri voisi kelvollisesti täyttää tehtävänsä ihmiskunnan palveluksessa, on tieteellisen lääketaitoon perehtymisen lisäksi välttämättömän tarpeellista, että hänen tositeollisen toimintansa pohjana on ihmisrakkaus." Näillä aatoksilla sata vuotta sitten Suomen Lääkäriliiton ensimmäinen puheenjohtaja, professori Max Oker-Blom kutsui lääkärit etsimään totuutta tieteen avulla, parantamaan sairaita taiteeksi kutsutun lääkintätaidon avulla ja palvelemaan ihmiskuntaa rakkaudesta lähimmäisiin - arvonmukaisessa hengessä ja keskinäisessä toveruudessa.

Risto Pelkonen

I tillbörlig anda

"För att en läkare dugligt skall förmå fullgöra sitt uppdrag i mänsklighetens tjänst är det alldeles oumbärligt att han inte enbart är förtrogen med den vetenskapliga läkekonsten, utan därjämte i sin praktiska verksamhet utgår från en kärlek till människan." Med dessa tankar kallade Finlands Läkarförbunds första ordförande, professor Max Oker-Blom, för hundra år sedan läkarna att söka sanningen med vetenskapens hjälp, att bota sjuka med läkekonstens hjälp och att tjäna mänskligheten av kärlek till nästan - i tillbörlig anda och ömsesidigt kamratskap.

Risto Pelkonen

Lääkäriliitto ottaa monta askelta lähemmäs jäsentä

Suomen Lääkäriliiton toiminnan kulmakivi on jäsenten etujen ajaminen. Tämän päämää-rän saavuttamiseksi liiton valtuuskunnan hyväksymä uusi strategia siirtää liiton työskentelyä lähemmäksi jäsentä. Paikallistoiminta kasvaa merkittävästi laajemmaksi kuin paikallisosastojen ja aluepäälliköiden perinteinen toiminta.

Timo Kaukonen

Mikä on geenitutkimusten hyöty lääkärille ja potilaalle?

Lääketieteellisen genetiikan tutkimus on viime vuosikymmenten aikana selvittänyt useimpien - joskaan ei kaikkien - monogeenisten (ns. mendelöivien), periytyvien sairauksien molekyyligeneettisen perustan eli mutaation. Tämä on tarjonnut mahdollisuuden taudin täsmälliseen diagnostiikkaan ja sairastumisriskin arviointiin. Viime aikoina tutkimus on kohdistunut erityisesti tavallisten, monitekijäisten sairauksien geenitaustan selvittämiseen, mm. syövän, diabeteksen, astman, sepelvaltimotaudin ja skitsofrenian (1). Lähes jokaisessa monitekijäisessä taudissa pieni osuus, 1-5 %, johtuu yhden geenin mutaatiosta. Samalla monitekijäisyys ilmenee assosiaatioina usein kymmeniin, jopa satoihin geenimerkkeihin, jotka eivät ole varsinaisia mutaatioita vaan väestön geeniperimän rakennevaihtelua. Assosiaatiot eivät merkitse kantajansa varmaa sairastumista, vaan kertovat ainoastaan vaihtelevan suuruisesta, yleensä hyvin vähäisestä sairastumisriskistä (Laakso s. 37-42 ja Perola s. 31-35). Oletettavasti sairastumisen aiheuttavat pääosin elintapa- ja ympäristötekijät.

Ilkka Kaitila

Kiire

Töissä on yhä kiireisempää. Lääkärit kertovat, miltä se tuntuu.

Miia Soininen

Vanhat pakastimet vaihtuvat nestetyppisäiliöihin

Suomen molekyylilääketieteen instituutin FIMM:n johtaja Olli Kallioniemi on helpottunut - hallitus antoi viime vuoden lopussa viimein eduskunnalle esityksen biopankkilaista.

Hertta Vierula

Toimintakyvyn arviointi rutiiniksi

Vanhusten toimintakyvyn arviointi aiotaan ottaa Päijät-Hämeessä osaksi terveyskeskusten normaalia toimintaa. Jo nyt kokemukset rohkaisevat tunnistamaan vanhuksista ajoissa ne, joille olisi hyötyä liikuntaryhmistä tai ravitsemusneuvonnasta.

Ina Ruokolainen

Varoituksen sana ihmisen varaosista

Tukholman Karoliinisen instituutin molekyyligenetiikan professori Juha Kere on huolissaan synkästä pilvestä kantasolututkimuksen yllä. Keren mielestä huolestuttava tulos on ollut se, että hyvin kasvaviin kantasolulinjoihin on tullut syövän esiasteiden tyyppisiä muutoksia.

Ulla Toikkanen

Tutkimustyön arvoa täytyy nostaa

Keuhkosairauksien professori Vuokko Kinnula on huolestunut siitä, että lääketieteellisen tutkimuksen EVO-rahat ovat vähenemässä. EVO-rahoitus on auttanut erityisesti tutkijalähtöistä kliinistä tutkimusta.

Ulla Toikkanen

Vanhuuden stigma pitää poistaa

Professori Vappu Taipale kantaa huolta ikäihmisten asemasta. Taipaleen mielestä vanhojen ihmisten on otettava paikkansa yhteiskunnassa ja itsenäistä selviämistä täytyy tukea mahdollisimman pitkään. Tarjolla pitää olla hyvää laitoshoitoa sitten, kun sitä tarvitaan.

Ulla Toikkanen