78096 osumaa

Uusi lääke kystiseen fibroosiin

Australian lääkeviranomainen (TGA) on ensimmäisenä hyväksynyt käyttöön inhalaattorilla annosteltavan mannitolijauheen (Bronchitol, Pharmaxis) kystisen fibroosin hoitoon aikuisille ja yli 6-vuotiaille lapsille. Lääkettä voi käyttää lisänä dornaasi alfa -lääkitykseen (Pulmozyme, Roche) tai yksin, ellei edellinen sovi tai tehoa. Verrattuna lumeeseen mannitoli paransi keuhkofunktiota 6,5 %. Synnynnäisessä, periytyvässä kystisessä fibroosissa lima keuhkoputkissa on sitkeätä ja lääkityksen avulla liman viskositeettia pyritään vähentämään, jolloin sen luonnollinen poistuma helpottuu. Sairautta arvioidaan esiintyvän noin 70 000 potilaalla maailmanlaajuisesti. Bronchitolin myyntilupahakemus on käsiteltävänä sekä Euroopan lääkevirastossa että Yhdysvaltojen FDA:ssa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Vanha lääke voi löytää uuden käyttötarkoituksen

Uusien käyttöaiheiden etsimisestä vanhoille lääkkeille on tullut oma tieteenhaaransa, jonka kulmakivi on lääkeaineen vaikutusmekanismien perusteellinen tunteminen. Usein uusi käyttötarkoitus sallii keksijälleen pidennyksen myös patenttisuojassa. Tiedelehti BMJ tarkastelee vanhoja tunnettuja lääkkeitä, joille on löydetty uusia käyttötarkoituksia, ja lääkkeitä, joiden alkuperäisestä käyttötarkoituksesta on luovuttu esimerkiksi haittavaikutuksien vuoksi. Klassinen esimerkki on kipu- ja kuumelääke asetyylisalisyylihappo: sen osoitettiin vähentävän tiettyjen kardiovaskulaaristen tapahtumien ja sittemmin kolorektaalisen syövän riskiä ja lopulta suojaavan yleensä syövän vaaralta. Allopurinoli kehitettiin syöpälääkkeeksi ja myöhemmin siitä tuli kihtilääke. Raloksifeeni ei onnistunut raskauden ehkäisyvalmisteena, mutta päätyi osteoporoosilääkkeeksi. Sildenafiili ei soveltunut angina pectoriksen lääkkeeksi, mutta menestyy erektiohäiriön hoitona. Fluoksetiini ei toiminut hyvin verenpainelääkkeenä, mutta siitä tuli depressiolääke. Talidomidi poistui synnynnäisten epämuodostumien vuoksi rauhoittavana lääkkeenä, mutta nyt sitä käytetään tiukasti valvottuna mm. multippeli myeloomaan ja lepraan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Loppuraskauden päänsärky

Alkuraskauden päänsäryt ovat yleisiä ja liittynevät hormonaalisiin muutoksiin, jännitykseen ja jopa kahvinjuonnin poisjättämiseen. Raskauden edetessä migreeni usein rauhoittuu. Loppuraskaudessa äkillinen päänsärky voi olla oire vakavasta ongelmasta. Se voi liittyä verenpaineen nousuun, erityisesti pre-eklampsiassa, jossa turvotus voi aiheuttaa posteriorisen reversiibelin enkefalopatiaoireyhtymän (PRES). Suurentunut tukostaipumus voi johtaa myös aivolaskimotukokseen. Ei sovi myöskään unohtaa harvinaisempiakin neurologisia syitä, kuten meningiittiä, aivotuumoria tai -verenvuotoa, jos päänsärkyyn liittyy muita vakavia neurologisia oireita.

Risto Kaaja

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat