Terveyskeskuksista löytyy intoa lääkärien ohjaukseen

Lähes kaikki suomalaiset lääkärit työskentelevät perusterveydenhuollon lisäkoulutuksen tai erikoislääkärikoulutuksen aikana vähintään 9 kuukautta terveyskeskuksessa. Jakson koulutuksellisena tavoitteena on oppia ymmärtämään perusterveydenhuollon työn omaleimaisuus. Henkilökohtaisen ohjauksen merkitys on keskeinen. Ohjauksen kehittämiseksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yleislääketieteen vastuualue suunnitteli ohjaajille koulutusjärjestelmän, jonka toteutettavuus on tässä arvioitu.

Doris Holmberg-Marttila, Irma Virjo, Annikki Savolainen, Kari Mattila

FDG-PET syövän levinneisyyden arvioinnissa kuratiivisen hoidon potilailla

Vaikuttavuus: FDG-PET-TT:n diagnostinen herkkyys on hyvä mutta spesifisyys huono. Tutkimusnäyttöä lisähyödystä on vain kolorektaalisyövässä ja ei-pienisoluisessa keuhkosyövässä.

Painehaavapatjainvestoinnin kustannushyödyt terveyskeskuksen vuodeosastolla

Painehaavat ovat yksi esimerkki väestön ikääntymisen aiheuttamista sairauksista. Ne ovat monitahoinen ja kallis ongelma ja kuluttavat terveydenhuollon resursseja. Painehaavojen syntymistä voidaan ehkäistä hoidollisesti tehokkaiden ja kliinisesti tutkittujen painehaavapatjojen avulla ja oikealla hoidolla. Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida, mitä hyötyjä ja kustannuksia terveyskeskukselle koituu, jos se investoi tarpeenmukaisiin painehaavapatjoihin jokaiselle potilaalle.

Heidi Peltonen, Mervi Lepistö, Jukka K. Vihersaari

Perinnöllinen eturauhassyöpä Suomessa

Eturauhassyövän perheitäinen esiintyminen on havaittu jo 1950-luvulla. Nykyinen konsensus on, että perinnöllisen eturauhassyövän osuus on 5-10 %. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin perheittäin esiintyvää eturauhassyöpää Suomessa käyttäen epidemiologisia ja molekyyligeneettisiä tutkimusmenetelmiä.

Sanna Pakkanen

Uusi menetelmä glaukooman seurantaan

Glaukoomassa näköhermon hermosäikeet tuhoutuvat vähitellen ja hermosäiekato aiheuttaa muutoksia näköhermon päässä. Sen muoto muuttuu keskuskuopan laajentuessa ja hermokerroksen ohentuessa. Hoitamattomana glaukooma voi johtaa pysyviin näkökenttäpuutoksiin ja jopa sokeuteen. Kohonnut silmänpaine on yksi taudin tärkeimmistä riskitekijöistä. Silmän paineensieto on kuitenkin yksilöllistä.

Ville Saarela

Malleja istukkaveren kantasolusisällön ennustamiseen

Istukkaveren kantasolujen siirto on vakiintunut hoito mm. luuytimen sairauksissa. Istukkaverta kerätään vapaaehtoisten äitien terveiltä, täysiaikaisilta vastasyntyneiltä, ja sitä säilytetään pakastettuna myöhempää käyttöä varten istukkaveripankeissa ympäri maailmaa. Hyvien siirtotulosten varmistamiseksi on tärkeää, että istukkaveriyksikössä on riittävästi verta muodostavia kantasoluja. Väitöstutkimuksessa selvitettiin, miten istukkaveriyksiköiden kantasolusisältöä voitaisiin aiempaa paremmin ennustaa ja varmistaa kantasolujen säilyminen istukkaveren käsittelyn ja säilytyksen aikana.

Sari Juutistenaho

Vähän kajoavat leikkaukset tehoavat naisten virtsankarkailuun

Naisen ponnistusvirtsankarkailun hoidossa päästään pysyvään paranemiseen usein vasta leikkauksella. Uudet vähän kajoavat virtsankarkailuleikkaukset pyrkivät tukemaan virtsaputken keskiosaa. Näillä leikkauksilla yli 90 % potilaista paranee, kuten perinteisellä Burchin mukaisella rakonkaulan kohotusleikkauksellakin. Vähän kajoavien leikkausten haitat ovat pienempiä kuin rakonkaulan yliliikkuvuutta korjaavilla leikkauksilla.

Kirsi Rinne

Ursodeoksikoolihappo vaikuttaa seerumin sappihappomääritykseen

- Ursodeoksikoolihappolääkitystä käyttävien potilaiden sappihappomääritykseen ei voi käyttää tavanomaisia menetelmiä.

Leena Lindstedt, Kaija-Leena Kolho, Ulla-Maj Björses, Esa Hämäläinen

Avandia lähti - jälkipyykki alkoi

Vuonna 2000 käyttöön hyväksytty insuliiniherkiste rosiglitatsoni (Avandia ja Avandamet, GlaxoSmithKline) on tullut tiensä päähän. Euroopan lääkelautakunta esitti syyskuussa lääkkeen markkinoinnin keskeyttämistä toistaiseksi ja FDA rajasi tiukasti sen käyttöä. Syynä olivat lääkkeeseen liittyneet kardiovaskulaariset ongelmat. Sen jälkeen valmistaja päätti vetää lääkkeen pois markkinoilta. Johtavissa tiedelehdissä arvostellaan nyt lääkeviranomaisia lääkkeen hyväksymisestä ja hitaasta reagoinnista sen haittoihin. Valmistajaa puolestaan kritisoidaan hidastelusta seurantatutkimuksissa ja rosiglitatsonitutkimuksien tekijöitä eturistiriidoista ja vinoutuneesta tutkimustuloksien julkaisemisesta. Lääketurvallisuuden valvontapäätöksiä ehdotetaan riippumattomiksi ja erillisiksi lääkkeiden myyntilupien hyväksymisjärjestelmästä Euroopan lääkelaitoksessa. Näin lääkkeen hyväksyneen viranomaisen ei tarvitsisi itse pyörtää myönteistä päätöstään, joka osoittautuisi myöhemmin virheelliseksi.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Uusi lääke skitsofreniaan

Yhdysvalloissa FDA on hyväksynyt uuden toisen polven psykoosilääkkeen lurasidonin (Latuda, Synovion Pharmaceuticals) skitsofreniaan. Lääke otetaan suun kautta kerran päivässä. Teho ja haittavaikutukset muistuttavat muiden toisen polven psykoosilääkkeiden vastaavia.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä