77780 osumaa

Toivon ylläpitäminen on osa ammattitaitoa

Lääkärin raskas tehtävä on kertoa huonot uutiset: murentaa potilaan toivoa ja aiheuttaa kärsimystä. Huonon uutisen sisältöä ei voi poistaa, vaikka asian kertoisi enkelien kielillä. Kertomisen tapa voi kuitenkin joko helpottaa tai vaikeuttaa viestin vastaanottamista. Kuulijan kannalta on oleellista, onko viestintuoja tilanteessa aidosti läsnä ja osoittaako hän olevansa pahoillaan potilaan puolesta. Potilaan kannalta on suuri ero sillä, huikataanko tieto levinneestä syöpäkasvaimesta ohimennen kierrolla vai kerrotaanko asia rauhallisessa tilanteessa, kahden kesken tai lähiomaisen läsnä ollessa. Vakavasti sairaita potilaita hoitava lääkäri oppii vähitellen, että kyky ylläpitää toivoa on yhtä tärkeää kuin hyvä harkinta, tieto ja taitavat kädet. Taidot eivät myöskään sulje toisiaan pois.

Päivi Hietanen

Att hålla hoppet vid liv är en del av vår yrkesskicklighet

Till läkarens tunga plikter hör att berätta dåliga nyheter: att krossa patientens hopp och orsaka smärta. En dålig nyhet förblir dålig om den så berättas på änglars tungomål. Sättet att berätta kan emellertid göra det antingen lättare eller svårare för patienten att ta emot budskapet. Ur mottagarens synvinkel är det viktigt om budbäraren är genuint närvarande i situationen och visar medlidande. För patienten är det en stor skillnad om upplysningen om att cancern spridit sig berättas i förbigående på ronden eller i en lugn situation, antingen på tumanhand eller i en närståendes närvaro. Läkare som sköter allvarligt sjuka patienter lär sig småningom att förmågan att hålla hoppet vid liv är lika viktig som gott omdöme, faktakunskaper och skickliga händer. Det ena utesluter inte heller det andra.

Päivi Hietanen

Päihdeäidin hoitoon tarvitaan kipeästi uusia keinoja

Tässä lehdessä julkaistava Marjukka Pajulon artikkeli (s. 1205-11) tuo tuoretta tietoa oletettavasti parhaasta Suomessa saatavilla olevasta hoitojärjestelmästä, jossa päihdeäidille annetaan mahdollisuus yrittää huolehtia vauvastaan. Ensikodin 70 äidistä 56:lle tarjottiin seurantatutkimusta, ja aluksi 45 sitoutui mukaan, mutta lopulta vain 34 asui lapsensa kanssa ensikodissa toivotut neljä kuukautta. Epäselväksi jäi, olivatko mukana pysyneet äiti-lapsiparit aineiston terveimmästä päästä, mutta maalaisjärjellä ajateltuna se tuntuisi todennäköisimmältä. Siitä huolimatta vain 20 äitiä (60 % seuratuista) kykeni toimimaan lapsensa hoitajana kahden ikävuoden kohdalla.

Erja Halmesmäki

Sähköinen resepti tarttuu PKV-ongelmaan

PKV-lääkkeiden määräämiseen liittyviin ongelmiin saataneen merkittävää helpotusta, kun sähköinen resepti nousee siivilleen. Sosiaali- ja terveysministeriö kaavailee muutoksia säännöksiin siten, että PKV-lääkkeitä voisi lähitulevaisuudessa määrätä vain e-reseptillä. Lisäksi esillä on ollut ajatus, että ainakin PKV-lääkkeitä koskevat paperireseptit tulisi apteekissa kirjata reseptiarkistoon.

Jaana Ahlblad

Levinneen rintasyövän ennuste on parantunut

Levinnyttä rintasyöpää sairastavan elinaika on kaksinkertaistunut 20 vuodessa. Nopeinta muutos on ollut Her-2-reseptoripositiivista rintasyöpää sairastavilla potilailla. Heillä syövän uusimisen jälkeinen keskimääräinen elinaika on nyt 21 kuukautta, kun se ennen 2000-lukua oli 14 kuukautta. Taustalla on aggressiivisesta kasvaimesta kertovan HER-2-geenimonistuman löytyminen 1990-luvun lopulla ja geeniin kohdistuvan trastutsumabihoidon kehittäminen.

Päivi Hietanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030