Tutkimus rivastigmiinista deliriumin hoidossa lopetettiin

Kuuden sairaalan tehohoitoyksiköissä Alankomaissa käynnistettiin tutkimus rivastigmiinista yhdistettynä haloperidoliin deliriumin hoidossa. Lumekontrolloidussa tutkimuksessa ehdittiin hoitaa yli 100 potilasta kunnes riippumattoman seurantalautakunnan välianalyysi osoitti, että rivastigmiinia käyttäneessä ryhmässä kuolleisuus oli noin kolme kertaa suurempi kuin lumetta saaneiden ryhmässä. Vaikka ero ei ollut tilastollisesti merkittävä, tutkimus lopetettiin turvallisuussyistä. Monet tehohoitoyksiköt ovat ohjeistaneet rivastigmiinin sopivan tilanteisiin, joissa haloperidoli yksin ei riitä deliriumin hoidossa ja useat aikaisemmat tutkimukset ovat tukeneet tätä käytäntöä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Mikrobilääkeresistenssi voi jatkua jopa vuoden

Perusterveydenhuollossa määrätty antibioottihoito voi johtaa potilailla jopa vuoden kestoiseen lääkeresistenssiin. Tähän päätelmään on tultu arvioimalla tulokset kirjallisuudesta poimituista 22 infektiohoitotutkimuksesta. Mukana analyysissä oli viisi tutkimusta virtsatieinfektioista (14 348 potilasta) ja seitsemän hengitystieinfektioista (2 605 potilasta). Resistenssi oli voimakkaimmillaan noin kuukausi lääkehoidon päättymisestä ja se lisääntyi, jos hoitokuuri oli pitkä tai toistui. Eri antibioottien välillä ei löytynyt olennaisia eroja resistenssiherkkyydessä. Tutkijoiden mukaan turhia antibioottihoitoja tulee välttää ja lyhytkestoiset hoidot ovat etusijalla. Resistenssitilanteen vaikeutuminen edellyttää uusien antibioottien kehittämistä, siihen tarvitaan taloudellisia houkuttimia. Yhteistyö lääketeollisuuden ja yliopistojen välillä tässä on kannatettavaa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Solunsalpaajien hinnat puntarissa

Sekä Saksassa että Britanniassa on käynnistynyt keskustelu syöpälääkkeiden korkeista hinnoista suhteessa niiden terapeuttiseen hyötyyn. Saksassa esitetään käytäntöä, jossa valmistaja voi päättää, mikä on lääkkeen hinta ensimmäisenä markkinointivuotena. Sen jälkeen riippumaton asiantuntijalautakunta määrittelisi hinnan mm. valmistajan lääkkeestä toimittamien kliinisten tutkimusten ja kustannus-hyötyvertailujen perusteella. Britanniassa sovelletaan jo lähes vastaava käytäntöä, jossa hintakeskustelut eivät viivästytä potilaiden pääsyä uuteen lääkehoitoon. Lopullisen hintapäätöksen ongelmana on, että hinnan voi joko hyväksyä tai hylätä, mutta sen muutoksesta ei voi neuvotella. Tämän vuoksi Britanniassa harkitaan siirtymistä käytäntöön, jossa lääkkeen voi tuoda markkinoille vasta, kun sen hinta on virallisesti hyväksytty. Esimerkkeinä Saksan korkeista lääkehinnoista potilasta kohti ovat bevasitsumabi (Avastin) 55 000 euroa/v, gefitinibi (Iressa) 43 000 euroa/v ja trastutsumabi (Herceptin) 39 000 euroa/v.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Motavitsumabin hyväksyntä kangertelee

Yhdysvaltojen FDA:n neuvonantajakomitea on äänin 14 vastaan 3 esittänyt motavitsumabin (Numex, AstraZeneca MedImmune) myyntilupahakemuksen hylkäämistä. Lääke on tarkoitettu lasten RS-viruksen aiheuttamien hengitystieinfektioiden hoitoon. Kyseessä on jo käytössä olevan palivitsumabin (Synagis) jatkokehittelyn tulos, mutta palivitsumabiin verrattuna motavitsumabiin näyttää liittyvän noin kolme kertaa enemmän yliherkkyysreaktioita. Neuvonantajakomitea ei pitänyt lääkkeen hyötyjä riittävinä riskeihin nähden. AstraZenecan mukaan motavitsumabi olisi palivitsumabia tehokkaampi RSV:n aiheuttamien hengitystieinfektioiden torjunnassa ja yritys tekee lisäselvityksiä, joilla vastataan esitettyihin kysymyksiin lääkkeen tarkoituksenmukaisuudesta. Lääke on käsittelyssä myös Euroopan lääkevirastossa (EMA).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Oikaisu: Roflumilasti vastatuulessa

Toisin kuin tällä palstalla (SLL 16/2010, 18/2010, 21/2010) on uutisoitu, roflumilasti (Daxas, Nycomed) ei ole tarkoitettu astman hoitoon, vaan käytettäväksi keuhkoputkia laajentavan lääkkeen lisänä vaikean keuhkoahtaumataudin ylläpitohoitoon aikuisille, joilla on ollut toistuvasti pahenemisvaiheita, kun tautiin liittyy krooninen keuhkoputkitulehdus. Lääkkeen myyntiluvan käsittelyn FDA:ssa on myös edelleen kesken.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäri potilaana

- Kirurgi Hannu Savolainen (HS) on tyypillinen suomalainen miespotilas. Vuonna 2007, ollessaan 53-vuotias, verisuonikirurgi Bernin Inselspitalissa alkoi potea ajoittaisia rintakipuja. Oireet eivät liittyneet suoranaisesti liikuntaan - hän oli juossut maratonin muutamaa vuotta aiemmin ja lenkkeili kolmesti viikossa.

Hannu Savolainen, Bernhard Meier, Pascal Berdat, Markku Kupari

Opettajien ahdinko

Apulais- ja kliinisten opettajien palkkakehitys on jäänyt jälkeen mm. kuntasektorin lääkärien palkoista 2000-luvulla. Vuosina 2000-2007 opettajien palkat nousivat 27,5 %, kun samanaikainen kehitys kuntasektorilla oli 42,1 %. Lääkärin siirtyessä sairaalan erikoislääkärin virasta opettajan tehtäviin hänen palkkansa yleensä laskee.

Raija Niemelä

Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden

Lääkärit joutuvat työssään yhä enemmän käyttämään mitä erilaisimpia terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita, luottamaan niihin potilaita hoitaessaan sekä perustamaan potilaaseen kohdistuvia hoitopäätöksiä laitteiden antamaan tietoon.

Tiina Raivo

Osaamiseen panostaminen parantaa terveydenhuollon laatua ja lisää työn iloa

Lääkärin osaaminen on toimivan ja korkeatasoisen lääketieteellisen hoidon perusta. Se edellyttää jatkuvaa ammatillista kehittymistä (continous professional development, CPD) tiedoissa, taidoissa ja toiminta-tavoissa. Se tapahtuu työssä oppimalla, palautteen kautta ja täydennyskoulutuksella. Ammatillista kehittymistä tuetaan hyvällä johtamisella.

Jäsenistö

Saana Maaria Elina Ahonen, Anssi Lauri Samuli Arimaa, Ling Mai Chang, Laura Maria Enqvist, Johanna Elisabet Hagman,