Monitieteisyys tuli jatkokoulutukseen Kuopiossa

Monitieteisyys lisääntyy lääkäreiden jatkokoulutuksessa Itä-Suomen yliopistossa. Kurssit on tarkoitettu kaikille terveystieteiden tiedekunnan opiskelijoille: lääketieteilijöille, farmaseuteille ja hoitotieteilijöille.

Janne Ora

Artikkelit uusiin käsiin

Lääkärilehden toimitus on saanut riveihinsä uutta vahvistusta. Tieteelliset artikkelit kulkevat polveilevaa prosessiaan nyt päätoimittajan sihteerin Hilkka Yletyisen ja lääketieteellisen päätoimittajan assistentin Noora Järvisen käsien kautta.

Jaana Ahlblad

Aivohalvaus ja sydäninfarkti, hoitovirheitäkö?

LT, dosentti Mikko Nenonen toteaa pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 10/2010 (s. 884), että aivohalvaus ja sydäninfarkti ovat hoitovirhe. Olen hämmästynyt, että tieteellisenä pääkirjoituksena esitetään näin tärkeästä asiasta heikosti perusteltu kärjistys. Asettaisin sen samaan kategoriaan kuin väittämän, että verenpainetauti tai tyypin 2 diabetes olisivat itse aiheutettuja sairauksia.

Jaakko Kivisaari

Myös pieniin yksiköihin voi keskittää

Kollega Martti Hirn kysyi pääkirjoituksessaan Lääkärilehdessä 11/2010 (s. 979), missä on järkevän keskittämisen raja? Kysymys on erittäin hyvä ja ajankohtainen. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että vaativaa, harvinaista tai erittäin kallista kirurgiaa tulisi keskittää riittävän toistomäärän ja kustannushyödyn saavuttamiseksi. Erimielisyydet alkavat siitä, mikä tällaiseksi kirurgiaksi luokitellaan. Esille nostettu tekonivelkirurgia on tästä kiistasta yksi esimerkki.

Petri Virolainen, Eerpo Arajärvi, Timo Puolakka, Keijo Mäkelä, Ari-Pekka Puhto, Jukka Kettunen, Ville Remes

Mihin kollegiaalisuus on hävinnyt?

Ylen TV 1:n A-talk-ohjelmassa oli 1.4.2010 keskustelutilaisuus "Pelastakaa reumapotilaat!". Tällöin Reumasäätiön sairaalan toiminnan lopettamisesta oli jo päätetty. Kollegakuntaa keskustelussa edusti HUS:n reumaylilääkäri Riitta Luosujärvi.

Markku Hakala, Markku Kauppi, Eero Belt

Voimavarat tarvitaan potilaiden hoitamiseen

Kollegat Markku Hakala ym. käsittelevät Ylen TV 1:n A-talk-ohjelmassa käytyä keskustelua ja osuuttani siinä. Reumasäätiön sairaalan toiminnan ajan on ollut tunnettu tosiasia, että Päijät-Hämeen keskussairaalassa ei ole ollut reumalääkärin virkaa.

Riitta Luosujärvi

Uudet lääkkeet lisäävät elinaikaa kalliilla hinnalla

Etäpesäkkeiseen suolistosyöpään sairastuneen potilaan elinaika on pidentynyt uusien lääkehoitojen ansiosta. Hinta saavutettua elinvuotta kohden on kuitenkin kova.

Sirkku Jyrkkiö

Proteinuria on huonon ennusteen merkki

Yksinkertainen liuskatestiin perustuva proteinurian toteaminen voisi olla tärkeä ja sensitiivinen riskimarkkeri väestötasolla. Tämä ilmenee Kanadassa tehdystä rekisteritutkimuksesta, jossa seurattiin yli 920 000:ta aikuista, joista oli rekisteröity lähtövaiheessa tieto seerumin kreatiniinista sekä virtsan proteiinin mittauksesta (liuskatesti tai albumiinin ja kreatiniinin suhde). Kohortista oli suljettu pois vaikeaa loppuvaiheen munuaissairautta sairastavat sekä ne, joilla glomerulussuodosnopeus (eGFR) oli jo lähtövaiheesssa alle 15 ml/min/1,73 m2. Päätetapahtumina pidettiin kuolemaa, sydäninfarktia ja munuaisen vajaatoiminnan kehittymistä. Keskimääräinen seuranta-aika oli noin kolme vuotta.

Kaisu Pitkälä

Hellävaraisempikin sykekontrolli riittää eteisvärinäpotilaalle

Sinusrytmin kiihkeä tavoittelu ei ole aina järkevää eteisvärinäpotilaan hoitoa, koska pelkällä eteisvärinän sykkeen hallinnalla päästään usein toiminnallisesti ja ennusteellisesti vastaavaan hoitotulokseen. Eteisvärinän sykkeen tiukkaa hallintaa eteis-kammiojohtumista hidastavilla lääkkeillä on kuitenkin pidetty tärkeänä, vaikka kriittinen tutkimustieto asiasta on puuttunut.

Juhani Airaksinen

Hälytysmerkkejä on etsittävä edelleen

Vakavan infektion mahdollisuuden arvioiminen on vaikeaa, kun potilas on lapsi, eikä helpotusta ole luvassa myöskään tuoreen katsauksen perustella.

Katariina Korkeila