78097 osumaa

Diagnoosien kirjaamisessa puutteita perusterveydenhuollossa

Jotta perusterveydenhuollon toimintaa voidaan seurata ja kehittää, toiminnan sisältö pitää kuvata. Siksi lääkärien ja hoitajien on kirjattava strukturoidusti jokaisen potilaskäynnin/-kontaktin syy sekä mahdolliset toimenpiteet ja tutkimukset. On tärkeää, että käyntisyyn määrittää terveydenhuollon ammattilainen, ei potilas.

Liisa Klemola, Eeva Ketola, Martti Virtanen, Ilkka Vohlonen

Tiedonkäsittely näköalueiden hierarkian alemmilla tasoilla

Näkötietoa käsitellään aivokuorella usealla toiminnallisesti erilaisella alueella, jotka voidaan järjestää hierarkkisesti hermosolujen välisten yhteyksien mukaan. Näkötiedon osa-alueita käsitellään osittain rinnakkain, osittain tiedon käsittely etenee hierarkkisessa järjestyksessä alempien näköalueiden pelkistetyistä aina ylempien alueiden monimutkaisempiin ärsykkeisiin.

Linda Stenbacka

Tehohoitopotilailla on aivolisäkeperäisiä hormonihäiriöitä

Stressihormoni kortisolin eritystä säätelee aivolisäkkeen ja lisämunuaisten vuorovaikutus. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että sepsis voi muuttaa potilaan kortisolivastetta haitallisesti. Muuntunut kortisolivaste voi heikentää potilaan terveydentilaa tai jopa kasvattaa kuoleman vaaraa. Kortisolin tekniseen mittaukseen tehohoitopotilaalta liittyy kuitenkin paljon ongelmia. Hormonipitoisuuksien viitearvot on määritelty sellaisille potilaille, jotka eivät ole tehohoidossa ja joilla ei ole useita samanaikaisia hormonitasapainoon liittyviä sairauksia. Lisäksi tehohoidossa käytetään monia lääkeaineita, jotka vaikuttavat veren kortisolipitoisuuksiin.

Stepani Bendel

Uudet menetelmät eivät ohita vanhoja synnytyskomplikaatioiden hoidossa

Synnyttäminen on Suomessa turvallista: sekä vastasyntyneiden että äitien kuolleisuusluvut ovat maailman matalimpia. Silti synnytykseen liittyy joitakin riskejä, jotka ovat hyvin tunnettuja mutta eivät täysin voitettuja. Syntyvän lapsen kannalta pelätyin komplikaatio on hapenpuute, äidin kannalta vaarallisin on verenvuoto. Väitöskirjassa tarkasteltiin uusia menetelmiä, jotka on kehitetty näiden kahden vaarallisimman komplikaation estämiseen ja hoitamiseen.

Kati Ojala

Lihavan potilaan vatsakivut - osa 2

50-vuotiaan sihteerin paino oli noussut vähitellen 20 vuoden aikana yli 150 kiloon (BMI yli 50). Hän oli sitä ennen synnyttänyt kaksi lasta alateitse. Kymmenen viime vuoden ajan hänelle oli ilmaantunut kohtauksenomaisia vatsakipuja, joihin ei liittynyt kuumetta, ripulia, pahoinvointia tai oksentelua. Kaikututkimuksessa päivystyksessä ei todettu poikkeavaa. Kivut menivät ohi muutamassa päivässä tai tunneissa, jos otti särkylääkkeen, mutta niiden syy oli aina jäänyt epäselväksi. Nainen teki istumatyötä eikä harrastanut liikuntaa säännöllisesti. Hän piti kävelemisestä ja pyöräilystä mutta tuli harvemmin harrastaneeksi niitä, koska polvet ja selkä vihoittelivat.

Raili Kauppinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat