Mistä kannattaa vaieta?

Lääkäri kohtaa nykyisin usein potilaan, joka haluaa tietoa sairaudestaan ja sen hoidosta osallistuakseen itseään koskevaan päätöksentekoon. Suhtautuminen potilasinformaatioon - koko käsitettä ei tunnettu vielä muutama vuosikymmen sitten - on muuttunut ratkaisevasti. Aiemmin asiaan kuului, että lääkäri suojasi potilasta masentavilta tiedoilta. Verkossa suhaavien, hyvin koulutettujen potilaiden aikakaudella korostetaan autonomiaa ja tiedon voimaannuttavaa vaikutusta.

Päivi Hietanen

Vad är det klokt att tiga om?

Läkarna möter ofta patienter som vill få upplysningar om sin sjukdom och dess behandling för att kunna medverka i beslut som berör dem själva. Inställningen till patientinformation - för bara några årtionden sedan ett okänt begrepp - har förändrats drastiskt. Förr förväntades läkaren skydda sina patienter mot dyster information. Men i de välutbildade webbsurfarnas tidevarv betonas patientens autonomi och informationens stärkande verkan.

Päivi Hietanen

Aterianjälkeinen hyperglykemia - navigointia tuntemattomilla vesillä

Hyperglykemian on väestötutkimuksissa kiistatta osoitettu lisäävän sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksen liitännäissairauksien riskiä (1). Nämä epidemiologiset havainnot eri väestöissä eivät kuitenkaan yksin riitä syy-seuraussuhteen todistamiseen. Voidaanko löytää mekanismeja, joilla hyperglykemia voisi aiheuttaa diabeteksen liitännäissairauksia? Vastaus tähän kysymykseen on myöntävä, sillä tällaisia mekanismeja on lukuisia. Lopullinen näyttö hyperglykemian vaarallisuudesta tulee kuitenkin vasta kliinisistä satunnaistetuista hoitotutkimuksista.

Markku Laakso

Lyhyesti 30.4.2010

"[Terveydenhuoltolain] Valmistelun hoppua kuvaa se, että keskeneräistä esitystä käännetään jo täyttä vauhtia ruotsiksi. Työhön on tällä viikolla hankittu kaksi uutta kääntäjää. 'Aamukahdeksalta aloitimme tänään neuvottelut sidosryhmien kanssa ja kuuden jälkeen lopetamme', kuvaili lakia kirjoittava sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Riitta-Maija Jouttimäki tiistaina." Vihreä Lanka 22.4.2010, Toimittaja Riikka Suominen

Sota näkyy meissä yhä

Talvisodan muistopuheet on pidetty, mutta sodan jäljet eivät vaimene vielä, arvioivat asiantuntijat. Sota elää edelleen esimerkiksi välttelevinä kiintymyyssuhteina ja sankaritekojen janona. Trauma on saattanut periytyä myös geneettisesti.

Jaana Ahlblad

Aluesairaalat vahvistuivat Pirkanmaalla

Valkeakoskelle, Vammalaan ja Mänttään on puolentoista vuoden ajan hajautettu emosairaala TAYS:n hoitoja. Johtavan ylilääkärin Matti Lehdon mukaan muutos on virkistänyt aluesairaaloita ja purkanut keskussairaalan painetta.

Sanna-Kaisa Hongisto

Yöllisestä päivystysvahvuudesta ei ole suosituksia

Brittitutkijat kaipaavat määritelmiä siitä, mikä olisi sairaaloiden turvallinen lääkärimäärä yöaikaan.

Miia Soininen

Täytyykö klamydiatestiin lahjoa?

Länsi-Lontoossa kokeillaan parhaillaan uudenlaista keinoa saada nuoret klamydiatestiin. Alueella asuvat 16?24-vuotiaat voivat tilata netissä kotiinsa ilmaisen testipaketin. Jokainen virtsanäytteen palauttanut saa palkkioksi 10 punnan levylahjakortin. Olisivatko tällaiset konstit tarpeen myös Suomessa, gynekologi Merja Joro YTHS:n Oulun pisteestä?

Mari Vehmanen

Onko epilepsialääkkeillä yhteys itsemurhariskiin?

JAMA:ssa julkaistussa kohorttitutkimuksessa epilepsialääkkeiden mielialavaikutuksista arvioidaan, että topiramaatin aiheuttama itsemurhariski on pienempi kuin gabapentiinin, lamotrigiinin, okskarbatsepiinin ja tiagabiinin.

Jaana Ahlblad

ISO-standardit terveydenhuollon arkistoille

Kansainvälinen standardisointiorganisaatio ISO julkaisi alkuvuodesta kaksiosaisen standardin terveydenhuollon arkistoille. Päävastuun standardien kirjoittamisesta on kantanut THL:n tutkimusprofessori Pekka Ruotsalainen apunaan kansainvälinen asiantuntijaryhmä.

Tiina Lautala