Tietoja terveysosoittimista terveytemme.fi-sivustolta

- Kuntien lakisääteinen velvoite on seurata väestönsä terveydentilaa väestöryhmittäin. Eri politiikka- ja terveysohjelmissa on esitetty seurattavaksi erilaisia, osittain päällekkäisiäkin terveysosoittimia, ja väestöryhmittäistä tietoa on heikosti saatavissa.

Pia Pajunen, Timo Koskela, Seppo Koskinen, Risto Kaikkonen, Tuija Martelin, Suvi Parikka, Tiina Laatikainen, Antti Uutela, Arpo Aromaa

Laskimokomplikaatiot ovat yleisiä tahdistinasennuksen jälkeen

Pysyviä sydämentahdistimia on maailmanlaajuisesti asennettu arviolta runsaalle kahdelle miljoonalle ihmiselle. Tavallisimpia syitä tahdistimen asennukselle ovat sydämen hidaslyöntisyys ja johtoratajärjestelmän katkokset. Kuten kaikkiin muihinkin kajoaviin lääketieteellisiin toimenpiteisiin, liittyy myös tahdistinhoitoon haittavaikutusten riski. Kliinisen kokemuksen sekä aiemmin julkaistujen tapausselostusten ja poikkileikkaustutkimusten perusteella on ollut tiedossa, että laskimoteitse asennettuihin tahdistinjohtoihin voi liittyä laskimoiden tukkeutumisia ja laskimonsisäisiä hyytymiä. Systemaattisia eteneviä tutkimuksia laskimokomplikaatioista on kuitenkin tehty vähän ja tiedot komplikaatioille altistavista tekijöistä ovat olleet puutteellisia ja osin ristiriitaisia.

Petri Korkeila

Tietokonetomografia on monivamma- ja tehohoitopotilaiden tutkimisen kulmakivi

Tietokonetomografia on röntgensäteitä hyväkseen käyttävä lääketieteellinen kuvantamismenetelmä. Parantunut tekniikka on sekä nopeuttanut että tarkentanut kuvantamista viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tietokonetomografian käyttö onnettomuuksissa vaikeasti vammautuneiden henkilöiden tutkimisessa on lisääntynyt. Myös tehohoitopotilaiden sairauksien tutkimisessa tietokonetomografia on osoittautunut verrattomaksi avuksi. Tietokonetomografian vaikuttavuudesta potilaiden hoitoon on varsin vähän tutkittua tietoa.

Lauri Ahvenjärvi

Miksi diabeetikon jalka turposi ja punoitti?

61-vuotias nainen kompuroi kotonaan ja satutti vasemman nilkkansa saaden siihen haavan. Seuraavana aamuna kotisairaanhoitaja tilasi ambulanssin. Ensihoitajat totesivat, että nilkassa oli avohaava, jalka oli reilusti turvoksissa ja asunnossa näkyi paljon verta. Aiemman tulehdusanamneesin takia epäiltiin ruusua, ja potilas kuljetettiin perusterveydenhuollon päivystykseen.

Mikko Heinänen, Erkki Tukiainen

Siivoojan raajakrempat - tapauksen ratkaisu

50-vuotias siivooja oli kärsinyt liikkumista hankaloittavista selkävaivoista pitkään ja hakeutui työterveyslääkärin vastaanotolle, koska jalat olivat alkaneet puutua, jalkateriä särki iltaisin ja kävelynopeus oli hidastunut. Myös yläraajoihin ilmaantui pistelyä.

Seppo Soinila, Raili Kauppinen

Masennuslääkkeet sallittuja lentäjille

Masennuslääkkeitä käyttävä ei ole tähän asti voinut toimia lentäjänä Yhdysvalloissa. Uuden ohjeen mukaan serotoniinin takaisinottoa estävien (SSRI) depressiolääkkeiden, kuten fluoksetiinin, sertraliinin, sitalopraamin ja essitalopraamin, käyttö ei ole este mm. liikennelentäjänä toimimiselle. Ilmailuviranomaiset edellyttävät kuitenkin, että lentäjä anoo oikeutta depressiolääkkeen käyttöön. Jos masennuksen lääkehoito on onnistunut 12 kuukauden ajan, voi lentoluvan anoa takaisin. Viranomaiset valvovat näitä lentäjiä. Masennuslääkkeiden käytön salanneilla on kuusi kuukautta aikaa ilmoittaa lääkityksestä. Heidän lento-oikeutensa keskeytetään, mutta jos hoito osoittautuu tehokkaaksi, lentolupa voidaan palauttaa muutaman kuukauden kuluttua.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Stalevon ja eturauhassyövän yhteydestä selvitys

Parkinsonin tautia sairastavilla tehdyn vertailevan lääketutkimuksen (STRIDE-PD) mukaan entakaponi-karbidopa-levodopayhdistelmään (Stalevo, Orion/Novartis) näyttää liittyvän suurempi eturauhassyövän vaara kuin karbidopa-levodopayhdistelmään (Sinemet). Stalevolla hoidetuista 245 miehestä eturauhassyöpä todettiin 9:llä (3,7 %; 95 %:n LV 1,69-6,86 %) ja karbidopa-levodopayhdistelmää käyttäneistä 222 miehestä 2:lla (0,9 %). Hoitoajat olivat keskimäärin 2,7 vuotta ja potilaiden ikä noin 60 vuotta. Aikaisemmissa tutkimuksissa Stalevon ei ole havaittu lisäävän eturauhassyövän vaaraa, mutta hoitoajat ovat olleet alle vuoden mittaisia. Myöskään pelkän entakaponin käyttöön ei ole todettu liittyvän lisääntynyttä eturauhassyövän vaaraa. Lääkkeen käyttöön ei esitetä tässä vaiheessa muutoksia, mutta FDA selvittelee tilannetta.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tarkistuslista parantamaan lääketutkimusta

Johtavat tiedelehdet yhdessä lääketutkijoiden ja tutkimusmenetelmien asiantuntijoiden kanssa ovat laatimassa 33 kohdan tarkistuslistaa, jolla pyritään parantamaan tutkimussuunnitelmien laatua. Useimmat tiedelehdet vaativat julkaistavaksi tarjotulta tutkimukselta, että se on asianmukaisesti rekisteröity ja käsikirjoituksen mukana lähetetään tutkimussuunnitelma. Runsaan kymmenen vuoden kokemus käytännöstä osoittaa, että tutkimus ei seuraakaan tutkimussuunnitelman periaatteita. Kehitteillä oleva tarkistuslista (Standard Protocol Items for Randomized Trials, SPIRIT) varmistaa, että tutkimussuunnitelmassa on esitetty riittävät tiedot tutkimuksen tieteellisistä, eettisistä ja sen toteuttamiseen liittyvistä näkökohdista. Menettelyn uskotaan parantavan tutkimuksien laatua, lisäävän kliinisten lääketutkimuksien läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta, helpottavan tutkimuksien seurantaa ja vähentävän mahdollisuuksia poiketa tutkimussuunnitelmasta. Lancet esittää esimerkkinä epätoivotusta tutkimuskäytännöstä diabeteslääke rosiglitatsonista tehdyt ja julkaistut tutkimukset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rosuvastatiini ja fibraatti yhdistelmävalmisteeksi

Abbott ja AstraZeneca ovat kehittäneet lipidihäiriöiden hoitoon yhdistelmävalmisteen, jossa on sekä rosuvastatiinia että fenofibraattia (Certriad). Yhdysvalloissa FDA on pyytänyt valmisteesta lisäselvityksiä, koska tutkimuksen mukaan fibraatti ei näytä estävän sydänsairauksia tai aivohalvauksia enemmän kuin pelkkä statiinilääkitys (SLL 2010;65:1147). Yhdistelmävalmisteen kehittämisen syynä pidetään lähestyvää vaikuttavien aineiden patenttisuojan päättymistä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkehyväksyntään vaaditaan läpinäkyvyyttä

Pitkään Euroopan lääkelautakunnan toimintaan osallistunut Silvio Garattini Mario Negri Instituutista Milanosta vaatii Euroopan lääkelaitoksen toimintaan lisää läpinäkyvyyttä. Lääkkeen myyntilupahakemuksen dokumentaation tulisi olla julkinen, jotta myös tieteellinen yhteisö voisi osallistua valmisteen riski-hyötysuhteen arviointiin ennen lääkkeen käyttöönottoa. Garattini kritisoi käytäntöä, jossa lääkelaitos laatii valmisteyhteenvedon, potilasohjeen ja lääkkeen arviointiraportin läheisessä yhteistyössä lääkkeen valmistajan kanssa. Valmisteyhteenvedossa tulisi kertoa äänestystulos hyväksymisestä ja vähemmistöön jääneen näkemyksen perustelut. Lisäksi tulisi julkistaa kahden lääkelautakunnan jäsenen hakemuksesta tekemä alustava arvio ja siihen lääkkeen valmistajan tekemät huomautukset.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä