Kohti kehittyviä lääkemarkkinoita

Lääketeollisuuden tulevaisuutta pohtineiden kansainvälisten kokousten ydinviesti on, että kasvua on haettava Pohjois-Amerikan, Euroopan ja Japanin markkinoiden ulkopuolelta. Länsimaisen terveydenhuollon kehittyminen ja sen ylläpito nykyisellä tavalla näyttää epävarmalta samalla, kun monet kehittyvät taloudet investoivat terveydenhuoltoon vauhdilla. IMSHealth nimeää 17 nopeimmin kasvavaa lääkemarkkina-aluetta. Johdossa on Kiina, jonka lääkemarkkinoiden uskotaan kasvavan tulevana vuonna kolmannelle tilalle maailmanlaajuisessa vertailussa. Vuosittain Kiinassa syntyvät 20 miljoonaa ja Intiassa syntyvät 25 miljoonaa lasta ovat erityisesti rokotemarkkinoiden kasvava kohde, kun Yhdysvalloissa ja Euroopassa syntyy vuosittain vain noin 8 miljoonaa lasta. Intian lääkemarkkinoiden lasketaan kolminkertaistuvan vuoteen 2015 mennessä. Lääkemyynti kasvaa vuosittain yli 10 % myös Brasiliassa ja Venäjällä. Niiden kintereillä lääkemyyntiään lisäävät mm. Puola, Turkki, Meksiko, Argentiina, Indonesia ja Etelä-Afrikka. Uusien lääkekeksintöjen rinnalla johtavat lääketehtaat markkinoivat näissä maissa yhä enemmän myös geneerisiä valmisteita.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kanadan lääkärit kehittävät osaamistaan jatkuvasti ja tavoitteellisesti

Kanada on valinnut lääkärien ammatillisen osaamisen varmistamiseksi linjan, joka perustuu moderniin käsitykseen asiantuntijuuden kehittymisestä ja aikuisoppimisesta. Lääkärikunta on siihen sitoutunut.

Kristiina Patja, Topi Litmanen

Kollegiaalisuus yhdistää

Järjestövaliokunta valmistelee liiton hallitukselle työhyvinvointiin liittyvät asiat. Valiokunta on myös tehnyt konkreettisia esityksiä liiton hallitukselle syksyllä kokoontuneen tulevaisuustyöryhmän esittämistä toimenpiteistä, joilla nuoret kollegat saadaan paremmin tietoiseksi liitosta. Nuorten toivomuksena on ollut mm. kollegiaalisuusteeman käsittely. Sitä on toivottu myös paikallisosastojen ohjelmiin.

Helena Nukari

Päivystyshoidon perusteet vaativat vielä työstämistä

Yhtenäisten päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisten kriteerien laatimisen ohjausryhmä on jättänyt raporttinsa sosiaali- ja terveysministeriölle. Lääkäriliitto pitää raporttia osittain puutteellisena.

Tiina Raivo

Vammaispoliittinen ohjelma on edistysaskel

Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä laatii parhaillaan vammaispoliittista ohjelmaa. Lääkäriliitto on tyytyväinen ohjelman perusteelliseen valmisteluun, jossa on kuultu laajalti eri intressi- ja asianomistajatahoja.

Tiina Raivo

Liitto kannattaa muutoksia kuntoutus-psykoterapiaan

Sosiaali- ja terveysministeriö esittää kuntoutuspsykoterapian muuttamista siten, että se siirtyisi Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin vuoden 2011 alusta. Tällä hetkellä sitä korvataan harkinnanvaraisena kuntoutuksena, vuotuisten määrärahojen riittävyyden mukaan.

Tiina Raivo

Lääkäriliiton perustajat olivat sivistyneitä vaikuttajia

Kymmenen miestä muodostivat sen ryhmän, joka antoi Suomen Lääkäriliiton toiminnalle suuntaviivat, jotka pääpiirteissään ovat säilyneet meidän päiviimme saakka. Kaikki olivat lääkäreitä, mutta mitä muuta.

Samu Nyström

in memoriam: Professori Pekka Tala

Professori Pekka Tala poistui keskuudestamme lyhyen sairauden jälkeen 22.3.2010. Hän syntyi Lahdessa 28.6.1919 ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Helsingistä 1947, sai LKT:n arvon 1952, valmistui kirurgian erikoislääkäriksi 1954 ja rintaelinkirurgian erikoislääkäriksi 1957. Hän toimi kirurgian dosenttina vuodesta 1958 ja apulaisprofessorina vuodesta 1965. Rintaelin- ja verisuonikirurgian klinikan professorina ja ylilääkärinä Helsingin yliopistossa ja yliopistollisessa keskussairaalassa hän toimi vuosina 1966-89. Hänen johdollaan klinikan toimintaa kehitettiin erityisesti sydänkirurgiassa ja elinsiirroissa. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen hän sai vielä runsaasti aikaa harrastuksilleen, erityisesti liikunnalle ja ulkoilulle.

Ari Harjula

in memoriam: Dosentti Hannu Somer

Dosentti Hannu Somer kuoli 67-vuotiaana 16.3.2010 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Hänen voimansa vähenivät asteittain, ja elinpiiri supistui, kun vaikea Parkinsonin tauti eteni. Hannu syntyi 5.9.1942 Helsingissä. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Lauritsalan yhteiskoulusta 1961 ja aloitti sen jälkeen opiskelun Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Varusmiespalveluksensa hän suoritti lääketieteen kandidaattina, ja lääketieteen lisensiaatiksi hän valmistui 1969. Hän väitteli Helsingin yliopistosta 1975 saaden kunniamaininnan. Hänen väitöskirjatutkimuksessaan kehittämä keratiniinikinaasin isoentsyymimääritys oli todellinen tieteellinen läpimurto ollen kahden vuosikymmenen ajan kaikkialla maailmassa sydäninfarktin laboratoriodiagnostiikan kulmakivi. Hän erikoistui Helsingissä neurologiaan ja sai erikoislääkärin oikeudet 1982. Samana vuonna hänestä tuli Helsingin yliopiston kokeellisen neurologian dosentti ja neljä vuotta myöhemmin neurologian dosentti. Vuonna 1993 hän sai Helsingin yliopiston neurologian apulaisprofessorin pätevyyden.

Markku Kaste, Markus Färkkilä, Leena Hänninen, Seppo Kaakkola, Mervi Löfberg

Sadan vuoden ahkerointi

Suomen Lääkäriliiton juhlakirja on vaikuttava. Se ei mahdu postiluukusta eikä sitä voi lukea vuoteessa, painoa lisää ilmava ulkoasu ja suuret hyvät kuvat.

Kyllikki Kauttu