Tiedonkäsittely näköalueiden hierarkian alemmilla tasoilla

Näkötietoa käsitellään aivokuorella usealla toiminnallisesti erilaisella alueella, jotka voidaan järjestää hierarkkisesti hermosolujen välisten yhteyksien mukaan. Näkötiedon osa-alueita käsitellään osittain rinnakkain, osittain tiedon käsittely etenee hierarkkisessa järjestyksessä alempien näköalueiden pelkistetyistä aina ylempien alueiden monimutkaisempiin ärsykkeisiin.

Linda Stenbacka

Migreenillä on yhteyksiä useisiin sairauksiin

Yli kymmenesosan suomalaisista arvioidaan kärsivän migreenistä vähintään jossain vaiheessa elämää. Mittavasta tutkimustyöstä huolimatta migreenin syntymekanismien ja genetiikan keskeiset kysymykset ovat pitkälle ratkaisematta.

Ville Artto

Tehohoitopotilailla on aivolisäkeperäisiä hormonihäiriöitä

Stressihormoni kortisolin eritystä säätelee aivolisäkkeen ja lisämunuaisten vuorovaikutus. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että sepsis voi muuttaa potilaan kortisolivastetta haitallisesti. Muuntunut kortisolivaste voi heikentää potilaan terveydentilaa tai jopa kasvattaa kuoleman vaaraa. Kortisolin tekniseen mittaukseen tehohoitopotilaalta liittyy kuitenkin paljon ongelmia. Hormonipitoisuuksien viitearvot on määritelty sellaisille potilaille, jotka eivät ole tehohoidossa ja joilla ei ole useita samanaikaisia hormonitasapainoon liittyviä sairauksia. Lisäksi tehohoidossa käytetään monia lääkeaineita, jotka vaikuttavat veren kortisolipitoisuuksiin.

Stepani Bendel

Uudet menetelmät eivät ohita vanhoja synnytyskomplikaatioiden hoidossa

Synnyttäminen on Suomessa turvallista: sekä vastasyntyneiden että äitien kuolleisuusluvut ovat maailman matalimpia. Silti synnytykseen liittyy joitakin riskejä, jotka ovat hyvin tunnettuja mutta eivät täysin voitettuja. Syntyvän lapsen kannalta pelätyin komplikaatio on hapenpuute, äidin kannalta vaarallisin on verenvuoto. Väitöskirjassa tarkasteltiin uusia menetelmiä, jotka on kehitetty näiden kahden vaarallisimman komplikaation estämiseen ja hoitamiseen.

Kati Ojala

Leikkaussalin puolella vielä pitkään

Juha Hernesniemen isä ei uskonut pojastaan olevan neurokirurgiksi. Kas ne klopin kädet: isot, voimakkaat ja karheat työmiehen kourat. Nykyisin Hernesniemi tekee vuosittain 400-500 aivoleikkausta, ja hänen kätensä ovat taitavat, varmat ja nopeat. Hernesniemen mielestä suomalaiskirurgit lopettavat leikkaamisen liian aikaisin.

Liisa Koivula

Lihavan potilaan vatsakivut - osa 2

50-vuotiaan sihteerin paino oli noussut vähitellen 20 vuoden aikana yli 150 kiloon (BMI yli 50). Hän oli sitä ennen synnyttänyt kaksi lasta alateitse. Kymmenen viime vuoden ajan hänelle oli ilmaantunut kohtauksenomaisia vatsakipuja, joihin ei liittynyt kuumetta, ripulia, pahoinvointia tai oksentelua. Kaikututkimuksessa päivystyksessä ei todettu poikkeavaa. Kivut menivät ohi muutamassa päivässä tai tunneissa, jos otti särkylääkkeen, mutta niiden syy oli aina jäänyt epäselväksi. Nainen teki istumatyötä eikä harrastanut liikuntaa säännöllisesti. Hän piti kävelemisestä ja pyöräilystä mutta tuli harvemmin harrastaneeksi niitä, koska polvet ja selkä vihoittelivat.

Raili Kauppinen

Kokeellinen tutkimus tuo tärkeää tietoa lasten pneumokokkirokotusten vaikuttavuudesta

- THL:n ja yhteistyökumppaneiden kokeellisen FinIP-tutkimuksen odotetaan osoittavan lasten pneumokokkikonjugaattirokotusten todelliset vaikutukset väestötasolla.

Arto Palmu, Jukka Jokinen, Terhi Kilpi

Efedriinin määrääminen lapsille huolena Norjassa

Efedriiniä sisältävien mikstuuravalmisteiden käytöllä lasten hengitystiesairauksissa on pitkät perinteet Norjassa. Selvityksen mukaan se eroaa tässä muista Euroopan maista. Norjassa alle 2-vuotiaista lapsista noin 17 % saa ainakin kerran vuodessa efedriinivalmisteen reseptin ja tämä ikäryhmä kuluttaa 57 % maan efedriinin kokonaismäärästä. Lääkkeen haittavaikutuksina on ilmoitettu unettomuutta, sydämen rytmihäiriöitä, vapinaa ja rauhattomuutta. Lääkäreitä kehotetaan harkitsemaan tarkoin, onko lääkkeelle todella tarvetta, käytön on oltava lyhytkestoista, suuria pakkauskokoja tulee välttää ja yliannostelua on varottava.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

WHO:n pandemiatoimista komiteaselvitys

Monet tahot, mukaan lukien Euroopan neuvoston parlamentti (SLL 2010;65:191 ja 508), ovat arvostelleet WHO:n toimia sikainfluenssapandemiassa. Järjestön kuulemien neuvonantajaryhmien riippumattomuudesta ja lääketeollisuuden vaikutuksesta mm. varhaisen pandemiajulistuksen syntyyn on esitetty epäilyjä. Nimitetty 29-jäseninen selvityskomitea on julkistanut väliraporttinsa. Sen mukaan jatkossa tarkastellaan WHO:n valmiutta, kuten suunnitelmia, seurantamekanismeja, riskien hallintaa, tiedotusjärjestelmiä, lääkkeiden kehittelyohjelmia ja toimintojen koordinointia. Sikainfluenssaan liittyvistä kokemuksista halutaan oppia tulevaisuuden varalle, mutta samalla tutkitaan, missä määrin WHO:n toimien arvostelulle löytyy perusteita. Työn otaksutaan jatkuvan noin vuoden ajan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rosuvastatiinia suuren riskin potilaille

Euroopan lääkelautakunta esittää rosuvastatiinin (Crestor, AstraZeneca) käyttöaiheiden laajentamista potilaisiin, joilla on suuri riski sairastua sydän- ja verisuonitautitapahtumiin. Riskin määrittelyssä perusteina ovat ikä, seerumin kolesterolitaso, tupakointi ja verenpaine. Saman käyttöaiheen aikaisemmin hyväksynyt FDA asetti perusteeksi myös kohonneen CRP-arvon (> 2 mg/l). AstraZeneca on todennut EU:n esittämän määrittelyn käsittävän enemmän potilaita kuin FDA:n perusteiden. Käyttö helpottuu, kun CRP-arvoa ei tarvitse määrittää. Yhtenä syynä käyttöaiheiden laajentamiseen pidetään kovenevaa kilpailua statiinien kesken, kun atorvastatiinin (Lipitor) patenttisuojan päättyessä kilpailevat kopiovalmisteet tulevat kuvaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä