77788 osumaa

Tyypin 1 diabeteksen riskin tunnistaminen lapsiväestössä

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa insuliinia tuottavat beetasolut vähitellen tuhoutuvat. Kliinistä tautia edeltää esidiabetes, jolle on tyypillistä diabeettisten vasta-aineiden ilmaantuminen verenkiertoon. Tautiriskiä on diabeetikkojen perheenjäsenillä arvioitu vasta-aineiden luonteen ja ilmaantumisajankohdan perusteella, mutta normaaliväestössä, josta suurin osa tyypin 1 diabetekseen sairastuvista ilmenee, näiden riski-indikaattorien luonnetta ei vielä tunneta. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia diabetekseen liittyvien immunologisten ja aineenvaihdunnallisten tekijöiden ennusarvoa normaaliväestössä ja verrata saatuja arvoja diabeetikkojen perheenjäsenillä havaittuihin tuloksiin.

Heli Siljander

Rosuvastatiinia, vaikka kolesteroliarvo on normaali

FDA laajensi rosuvastatiinin (Crestor, AstraZeneca) käyttöaiheen sydänsairauksien ehkäisyyn henkilöillä, joilla LDL-kolesterolitaso on normaali ja joilla ei ole kliinisiä merkkejä sydänsairaudesta. Statiinihoidolla pyrittäisiin ehkäisemään mm. aivohalvauksia ja sydäninfarkteja, jos henkilöllä on seuraavat riskitekijät: miehillä ikä yli 50 vuotta ja naisilla yli 60 vuotta, CRP >= 2 mg/l ja ainakin yksi riskitekijä, kuten kohonnut verenpaine, matala HDL-kolesterolitaso, tupakointi tai suvussa todettu ennenaikainen sydänsairaus. Päätös perustui JUPITER-tutkimukseen, jossa 20 mg:n rosuvastatiiniannosta verrattiin lumeeseen noin 18 000 henkilöllä. Haittoina ilmeni statiineille tyypillisiä lihaskipuja ja maksaentsyymiarvojen nousuja. Diabetes kehittyi useammin rosuvastatiinia kuin lumetta käyttäneille. Sama on havaittu statiinitutkimuksista tehdyissä meta-analyyseissä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Haittavaikutusten seurantaa ohjaava EU-direktiivi huolestuttaa

Euroopan parlamentin käsittelyyn toukokuussa tuleva lääkkeiden haittavaikutusseurantaa ohjaava direktiivi huolestuttaa kansalais- ja kuluttajajärjestöjä. Artiklan 102 mukaan lääkäri ilmoittaisi haitoista joko lääkeviranomaiselle tai myyntiluvan haltijalle. Haittavaikutuksien keräämisen ja arvioinnin pelätään siirtyvän vähitellen lääkkeen valmistajalle. Kansallisia haittavaikutusrekistereitä ei enää perustettaisi ja tämän pelätään vaarantavan kansanterveyden. Kuluttajajärjestöt väittävät lääkevalmistajien hidastelleen ja peitelleen mm. rofekoksibin (Vioxx, MSD) sydänhaittojen, paroksetiinin (Seroxat, GSK) käyttöön liittyneen itsetuhoisuuden ja olantsapiinin (Zyprexa, Lilly) aiheuttamien diabetestapausten julkistamisessa. Euroopan lääketeollisuus toteaa suoriutuvansa seurannasta hyvin ja läpinäkyvästi ja kertoo viranomaisten tarkastavan toimintaa säännöllisesti.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Rosiglitatsonin sydänhaitat täsmentyivät

Yli 4 400 tyypin 2 diabetespotilasta käsittänyt RECORD-tutkimus selvitteli, miten rosiglitatsonin (Avandia, GlaxoSmithKline) yhdistäminen joko metformiini- tai sulfonyyliureahoitoon vaikutti sydäntapahtumien ilmaantumiseen. Rosiglitatsoni lisälääkityksenä kaksinkertaisti sydämen vajaatoimintatapahtumien määrän (2,10; 95 %:n LV 1,35-3,27, p = 0,001) ja myös vajaatoimintaan liittyvät kuolemat lisääntyivät (10 vs. 2). Tapahtumien lisäys oli 2,6/1000 potilasvuotta (1,1-4,1). Molemmat käytössä olevat tiatsolidiinidionit rosiglitatsoni ja pioglitatsoni (Actos, Lilly) voivat aiheuttaa nesteretentiota, joka voi pahentaa sydämen vajaatoimintaa. NYHA-luokkien I-IV vajaatoiminta on jo käytön vasta-aihe. Tutkijoiden mukaan sydämen vajaatoiminnan oireita tulisi erityisesti tarkkailla iäkkäillä ja ylipainoisilla potilailla sekä proteinurian tai kohonneen verenpaineen yhteydessä. Jos vajaatoiminnan oireita ilmenee, rosiglitatsonihoito on lopetettava.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Tungosta tyypin 2 diabeteslääkkeissä

Tyypin 2 diabeteksen hoitoon on parin kolmen vuoden aikana hyväksytty seitsemän uutta lääkeainetta, jotka hiukan eri vaikutusmekanismein lisäävät insuliinin eritystä. Kylläisyyshormoni GLP:n tavoin vaikuttavista uusimmat ovat eksenatidi (Byetta, Lilly) ja liraglutidi (Victoza, Novo Nordisk). Roche ilmoittautuu kilpailuun kerran viikossa injektiona annettavalla taspoglutidillaan (R-1583, BIM-51077), josta se kertoo saaneensa tulokset viidestä faasin III tutkimuksesta. Tarkoitus on käynnistää lisätutkimuksia, joissa taspoglutidia verrataan mm. eksenatidiin, sitagliptiiniin, glargininsuliiniin ja pioglitatsoniin. Faasin III tutkimuksissa on myös GlaxoSmithKlinen albiglutidi (Syncria).

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Paroksetiini vähentää tamoksifeenin tehoa

Rintasyöpäpotilailla yleisiä masennusoireita lievitetään depressiolääkkeillä, jolloin myös syöpälääke tamoksifeenin aiheuttamat kuumat aallot vähenevät. Tamoksifeenin syövässä vaikuttavin metaboliitti endoksifeeni syntyy maksassa CYP2D6-entsyymin katalysoimana. Depressiolääkkeistä paroksetiini ja fluoksetiini estävät CYP2D6-entsyymiä, jolloin endoksifeeniä syntyy vähemmän tai ei lainkaan. Kanadassa tehtiin vuosina 1993-2005 yli 2 400 rintasyöpäpotilasta käsittävä seurantatutkimus. Potilaista, joiden paroksetiinilääkitys kattoi noin 40 % tamoksifeenihoitojaksosta, kuoli viiden vuoden kuluessa rintasyöpään yksi ylimääräinen potilas jokaista hoidettua 19,7 potilasta kohti (95 %:n LV 12,5-46,3). Tamoksifeenin valmisteyhteenvedoissa paroksetiinin haitallista yhteisvaikutusta ei aina mainita - Suomessa käytössä olevista kolmesta tamoksifeenivalmisteesta se mainitaan vain yhden kohdalla.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Intia kritisoi Afrikan piraattilääkelakeja

Keniassa hyväksyttiin vuonna 2009 laki estämään piraattilääkkeiden pääsyä maahan. Intia arvostelee lakia sanontojen epäselvyyksistä, jotka eivät tee eroa geneeristen kopiolääkkeiden, heikkolaatuisten lääkkeiden ja lääkeväärennöksien välillä. Uganda on valmistellut samansisältöistä lakia, ja samaa suunnitellaan mm. Tansaniassa, Ruandassa ja Burundissa. Intia on merkittävä halpojen kopiolääkkeiden valmistaja ja kauppaaja Afrikassa, mutta yritysten toimissa on havaittu tehdastarkastuksissa puutteita. Afrikasta on tavattu sekä heikkolaatuisia ja teholtaan vajavaisia tuontilääkkeitä että lääkeväärennöksiä. Mikä on kaiken takana? Haluavatko Afrikan maat tukea omaa lääketeollisuuttaan vai onko taustalla monikansallisten lääkeyrityksien toiminta? Ja vähentävätkö lait potilaiden pääsyä kustannuksiltaan edullisiin lääkehoitoihin?

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030