78336 osumaa

Systeeminen inflammaatio keskoslapsilla

Tehohoidon kehityksen myötä keskosten kuolleisuus on vähentynyt, mutta pitkäaikaissairauksien, kuten bronkopulmonaalisen dysplasian, ja neurologisten ongelmien esiintyvyys on pienimmillä keskosilla merkittävä. Yhteinen näille altistava tekijä on altistuminen tulehdukselle. Ennen syntymää äidin kohtutulehdus voi altistaa sikiön tulehdukselle. Myös pre-eklampsiaan eli raskausmyrkytykseen liittyy äidin yleistynyt tulehdus. Syntymän jälkeen keskosen hengitysvaikeusoireyhtymään (RDS) liittyy sekä keuhkojen paikallinen että koko elimistön yleistynyt inflammaatio. Tärkeitä tulehdusta aiheuttavia tekijöitä keskosilla ovat myös infektiot. Infektiodiagnostiikka keskosella on luotettavien diagnostisten testien puuttuessa haasteellista, ja tauti voi edetä kuolemaan tunneissa.

Riikka Turunen

Eteisvärinän sähköfysiologia

Eteisvärinän hoitovaihtoehdot ovat lisääntyneet, mutta hoidon tulokset ovat huonosti ennakoitavissa eivätkä hoidot edelleenkään tehoa hyvin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin eteisvärinän ilmentymän ja sähköfysiologisten piirteiden yhteyttä rakenteellisesti terveen sydämen kohtauksellisessa eteisvärinässä. Tavoitteena oli löytää kajoamattomasti mitattavia muuttujia, joita voitaisiin käyttää eteisvärinäsairauden kliinisten alaryhmien sähköfysiologisten piirteiden, kohtauksiin johtavien tekijöiden ja taudinkuvan tunnistamiseen.

Raija Jurkko

Otoskleroosin kirurginen hoito

Otoskleroosin leikkaushoidossa tapahtui merkittävä edistysaskel 1956, kun Shea poisti ensimmäistä kertaa onnistuneesti jalustimen ja korvasi sen keinotekoisella proteesilla. Täydellinen jalustimen poisto (stapedektomia) on edelleen kliinisessä käytössä, mutta nykyisin proteesi yleensä asetetaan jalustimen levyyn tehdyn pienen reiän (stapedotomia) läpi. Samanaikaista molemminpuolista leikkausta ei otoskleroosikirurgiassa ole aiemmin kuvattu, vaan käytäntö on leikata korvat eri aikoina. Samanaikainen molempien korvien leikkaaminen mahdollistaisi stereokuulon hyödyt heti yhden leikkauksen jälkeen ja aikaa kuluisi vähemmän sairaalassa ja sairauslomalla. Osalla leikkauksen jälkeen ilmenevän huimauksen syntymekanismi ja siihen liittyvät tasapainoelimen osa(t) ovat selvittämättä. Väitöskirjassa esitetään tulokset kokeellisesta samanaikaisesta molemminpuolisesta otoskleroosikirurgiasta.

Juuso Kujala

Perimä vaikuttaa tulehdusreaktioon nivelrikossa

Nivelrikko on osoittautunut ainakin osittain tulehdukselliseksi sairaudeksi. Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin tunnettujen tulehduksen välittäjäaineiden geeneissä esiintyvien vaihtelevien kohtien yhteyttä käden nivelrikon riskiin suomalaisilla naisilla. Lisäksi tehtiin koko genomin laajuinen kytkentäanalyysi, jolla pyrittiin paikantamaan uusia lonkka- ja polvinivelrikkoon liittyviä geenipaikkoja.

Olli-Pekka Kämäräinen

Uusi lupaava tuberkuloosilääke

Etelä-Afrikassa tehty faasin II tutkimus osoitti, että tuberkuloosibakteerin ATP:n estäjä diaryylikinoliini (TMC 207) tarjoaa uuden aseen moniresistentin tuberkuloosin lääkehoitoon. Tutkimuksessa mm. isoniatsidille ja rifampisiinille resistenttiä tuberkuloosia sairastavat 47 potilasta (18-65 v) saivat joko diaryylikinoliinia tai lumetta lisättynä tavanomaiseen peruslääkehoitoon. Diaryylikinoliinia saaneilla syljestä tehty bakteeriviljelmä muuttuu negatiiviseksi nopeammin ja useammin kuin lumeryhmässä. Haittavaikutukset olivat lieviä. Lupaavaa uutta tuberkuloosilääkettä ei ole saatu tutkimuksiin noin neljään vuosikymmeneen. Myös WHO odottaa diaryylikinoliinista apua tuberkuloosiohjelmiinsa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Masennuslääke voi heikentää tamoksifeenin tehoa

Rintasyövän täsmälääkkeenä käytetyn tamoksifeenin teho voi heiketä, jos potilaan masennusta hoidetaan eräillä keskeisillä depressiolääkkeillä. Noin 1 300 tamoksifeenipotilasta käsittäneessä tutkimuksessa depression hoito paroksetiinilla (Prozac/ Seroxat), sertraliinilla (Zoloft) tai fluoksetiinilla (Paxil) kasvatti rintasyövän uusiutumisriskin noin kaksikertaiseksi (7,5 % vs. 16 %). Havainto on tärkeä, sillä noin joka kolmas rintasyöpäpotilas käyttää depressiolääkkeitä. Essitalopraamia (Cipralex), sitalopraamia (Cipramil) tai fluvoksamiinia (Fevarin) käyttäneillä ei ilmennyt tilastollisesti mitattuna lisääntynyttä rintasyövän uusiutumistaipumusta. Tamoksifeenin tehoon vaikuttaneet kolme depressiolääkettä estävät CYP2D6-entsyymin toimintaa, kun taas kolme muuta ovat entsyymin heikkoja estäjiä. Tulokset esitettiin tieteellisessä kokouksessa, mutta niitä ei ole toistaiseksi julkaistu. FDA on ilmoittanut esittävänsä varoitusta tamoksifeenin tuoteselosteeseen.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat