in memoriam: Martti Juhani Karvonen
24.6.1918-10.3.2009

Professori Martti Juhani Karvonen kuoli 90-vuotiaana 10.3.2009. Hän oli syntynyt Nurmeksessa, jossa hänen isänsä toimi pappina. Myöhemmin perhe siirtyi Viipuriin, jossa isä Ilmari Karvonen toimi tuomiokapitulin pappisasessorina. Viipurissa Martti vietti nuoruutensa ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1937. Sodan uhka leijui jo silloin ilmassa ja muutamaa vuotta myöhemmin alkanut talvisota vei Helsingin yliopistossa lääketieteen opiskelut aloittaneen nuorukaisen kesken opintojen tositoimiin lääkäriksi rintamalle.

Juha Karvonen

Työkykyä ylläpitävää matkailua Roomassa

Koko Rooma lepää jalkojemme juurella - olemme kivunneet Gianicolon kukkulalle Suomen Rooman Instituutin portille ja meidät johdatetaan sisälle 1500-luvun renessanssiajan huvilaan. Aarre on löytynyt!

Kaija Rinne, Avec

Kesäkuun sandaalit

Useimmissa eurooppalaisissa kielissä kesäkuun nimi on johdos latinan sanasta Iunius. On arveltu, että kuukausi olisi saanut nimensä Junolta (lat. Iuno), roomalaiselta avioliiton- ja hedelmällisyydenjumalattarelta, joka myöhemmin samaistettiin kreikkalaiseen Heraan, ylijumala Zeuksen puolisoon. Toisen otaksuman mukaan kuukausi olisi saanut nimensä Rooman ensimmäiseltä konsulilta Lucius Iunius Brutukselta, Caesarin murhaajan maineikkaalta esi-isältä, joka vuonna 509 eaa. karkotti kuningas Tarquinius Superbuksen ja teki Roomasta tasavallan. Joka tapauksessa Iuno ja Iunius ovat sukua latinan nuorempaa tarkoittava sanalle iunior. Kesäkuun puolivälissä juhlittiin Vestaa ja kesäpäivän seisauksena (roomalaisen kalenterin 24. päivä) juhlittiin onnetar Fortunaa. Silloin keräännyttiin Tiberin rannoille, veneiltiin ja juotiin tavallista runsaammin. Fortunan temppelin luona poltettiin uhritulia.

Kuinka kaunista onkaan laiskotella

Joutilaisuus on kuin luomuruoka. Kaikki sitä ylistävät, mutta juuri kenelläkään ei ole siihen aikaa tai varaa. Meille näet vakuutellaan, että ilman jatkuvaa kiirettä ja tehokkuuden eksponentiaalista sinkoutumista talouden stratosfääreihin koko tunnettu maailma on vaarassa. Laiskottelu ei enää ole sallittua missään. Eräs pieni mutta symptomaattinen osoitus tästä on, että työnseuranta on hiipimässä jopa yliopistoihin.

Kari Enqvist

Rahan kulku askarruttaa länsirajan yhteistyössä

Tornionlaaksossa havitellaan jo toista perättäistä EU-hanketta rakentamaan terveyspalveluihin mallia, jossa lääkärille voi hakeutua kummalla puolella rajaa tahansa.

Leikkaukset eivät ratkaise lihavuusepidemiaa

Lähete laihdutusleikkaukseen kirjoitetaan usein potilaan pyynnöstä. Uhkaako lihavuuden hoidon kokonaisuuden miettiminen nyt jäädä leikkauksien saaman julkisuuden varjoon?

Pandemiajulistus ei näkyisi heti arjessa

Mitä tapahtuu, jos WHO nostaa pandemian uhkan korkeimmalle tasolle? Pandemiaan valmistaudutaan Suomessakin siitä lähtökohdasta, että virus on ihmisille vakava ja yhteiskunnan toiminnalle merkittävä. Pandemia ei kuitenkaan välttämättä ole yksilön kannalta vaarallinen.

Työnantaja kampeaa lääkäreitä omalle lomalle

Lääkäreitä kannustetaan vaihtamaan lomaraha vapaaksi. Loman ehdot ja vaihtosuhde kannattaa laskea tarkkaan ennen kuin vaihtoon lähtee.

Räätälöityä hoitoa kivuista kärsiville masentuneille

Kivut ja masennus ovat yleisimpiä syitä hakeutua perusterveydenhuoltoon. Tuore satunnaistettu tutkimus selvitti voisiko potilaita, joilla on molempia oireita, auttaa yhdistetyllä lääke- ja terapiahoidolla.

Hedelmöityshoidoilla syntyy neljännesmiljoona lasta vuodessa

Maailmassa arvioidaan tällä syntyvän vuodessa jopa 250 000 vauvaa, jotka ovat saaneet alkunsa hedelmöityshoidoilla. Määrä on kasvanut neljänneksen parissa vuodessa.