Lääkeyritykset yhteistyöhön HIV-lääkekehittelyssä

GlaxoSmithKline (GSK) ja Pfizer perustavat yhteisyrityksen kehittämään ja markkinoimaan HIV-lääkkeitä. Investoinnit uusista lääkkeistä saadaan nykyisin takaisin entistä hitaammin, tutkimuskustannukset ovat kohonneet ja läpimurtolääkkeiden löytäminen on vaikeaa. Yhteisyrityksen odotetaan hyötyvän erityisesti GSK:n HIV-lääkkeiden tutkimusperinteistä ja molempien tehtaiden jo markkinoilla olevien lääkkeiden hoitokokemuksista. GSK tulee omistamaan yrityksestä 85 % ja Pfizer 15 %. Yritys saa myyntiin kolme jo käytössä olevaa HIV-lääkettä, lamivudiinin ja tsidovudiinin yhdistelmän (Combivir), abakaviirin ja lamivudiinin yhdistelmän (Kivexa) sekä maravirokin (Selzendry/Celsentri). Tutkimusvaiheessa on kuusi innovatiiviseksi arvioitua lääkekeksintöä ja 17 lääkemolekyyliä.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Ehdotus lääkkeiden vertailututkimuksista vastatuulessa

Presidentti Barack Obama on tehnyt aloitteen rahoituksen suuntaamisesta tutkimuksiin, jotka vertailevat eri lääkehoitojen kustannustehokkuutta ja turvallisuutta, mutta aloite on herättänyt vastustusta. Aloitteella pyritään etsimään kustannustehokkaimmat hoidot, säästämään hoitokustannuksissa tunnistamalla tehottomia hoitoja ja saamalla säästöjen avulla enemmän kansalaisia sairausvakuutuksen piiriin. National Institute of Health (NIH) on valmis selvittämään mm. biologisten lääkkeiden, syöpähoitojen ja kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen ehkäisyhoitojen kustannustehokkuutta. Esimerkkinä on käytetty mm. simvastatiinin ja etsetimibin yhdistelmävalmistetta Vytorinia (Suomessa Inegy, MSD) kohonneen kolesterolitason hoidossa. Lääke maksaa neljä kertaa enemmän kuin pelkkää simvastatiinia sisältävä geneerinen valmiste, mutta sitä ei ole osoitettu geneeristä tehokkaammaksi. Lääketeollisuudessa vertailevien kustannustehokkuustutkimuksien pelätään johtavan rajoituksiin mm. kalliiden lääkkeiden käytössä. Obaman aloitetta vastustamaan on valjastettu mm. poliitikkoja, jotka käyttävät sairauksiinsa lupauksia herättäneitä, mutta hoitovaikutuksiltaan vielä vajavaisesti dokumentoituja hinnakkaita hoitoja.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Nollalinjaa tarjolla

Julkista terveydenhuoltoa ei saa laman varjolla supistaa. Terveyspalveluiden kysyntä pysyy lamasta huolimatta vähintäänkin samalla tasolla kuin talouden nousukauden aikana. Laman aikana julkisten terveyspalveluiden tarpeen ennustetaan päinvastoin kasvavan. Tässäkään asiassa terveyden- ja sairaanhoitoa ei voi verrata teollisuuteen, jossa tuotantoa voidaan supistaa, jos ei ole kysyntää ja tilauksia. Meidän tekemämme työn tilauskanta pysyy lamasta huolimatta entisellään. Jos säästötoimenpiteenä vähennetään terveyspalveluita, niin kysyntään pitää kuitenkin myöhemmin vastata ja silloin todennäköisesti korkeammin kustannuksin. Jos tuotantoa määrätään supistettavaksi vaikka elektiivisiä kirurgisia toimenpiteitä vähentämällä, pitää myös valtion liittyä mukaan vastuunkantajaksi lieventämällä hoitotakuulain tiukkaa tulkintaa.

Antti Tamminen

Paikallinen sopiminen on muutakin kuin säästöistä sopimista

Nykyistä kunnallista lääkärisopimusta tehtäessä poistettiin loputkin rajoitteet paikalliselle sopimiselle, mutta muutoksesta huolimatta paikallisia virkaehtosopimuksia on syntynyt vain muutama. Lääkäriliitossa ihmetellään kuntatyönantajan halukkuutta paikalliseen sopimiseen vasta nyt, kun on tarvetta säästää ja leikata.

Heidi Mäenpää

Tulevaisuustyöryhmä pohtimaan liiton merkitystä jäsenilleen

Lääkäriliiton hallitus asetti tulevaisuustyöryhmän pohtimaan sitä, miksi Lääkäriliittoon kannattaa kuulua vuonna 2020. Työryhmän puheenjohtajaksi valittiin Tiina Backman ja sihteeriksi Jukka Siukosaari. Puheenjohtaja kokoaa työryhmään enintään kahdeksan jäsentä.

Heidi Mäenpää

Lääkäripäivät kohottavat kasvojaan

Pysyäkseen jatkossakin houkuttelevana jatko- ja täydennyskoulutustapahtumana Helsingin Messukeskuksessa pidettäviä Lääkäripäiviä uudistetaan ensi vuodeksi. Muun muassa ohjelmarakenne ja visuaalinen ilme uudistuvat.

Heidi Mäenpää

In memoriam Liisa Kukkola

Viime vuoden ensimmäisenä adventtina saapui suruviesti Jyväskylästä - Liisa Kukkola oli menehtynyt vakavaan sairauteen vain pari kuukautta sen toteamisesta.

Anna-Liisa Hannula-Tukianen, Raisa Lounamaa, Mirja Luotonen, Pirjo Pennanen

In memoriam Ulla-Marja Vataja

Ulla Vataja syntyi Perniössä, kolmantena pankinjohtaja Jussi ja Veera Vatajan neljästä tyttärestä. Ylioppilaaksi hän pääsi Salon yhteislyseosta 1939. Ulla suoritti ensin voimistelunopettajatutkinnon Helsingin yliopistossa 1944 ja toimi sodan aikana lottana kahden vuoden ajan. Sen jälkeen hän alkoi lukea lääketiedettä ja valmistui lääketieteen lisensiaatiksi 1951.

Maili Antila

Kriminaalipsykologia

Kokenut kriminaalipsykologi, dosentti Jaana Haapasalo on kirjoittanut ensimmäisen rikospsykologian alan suomenkielisen oppikirjan. Kirjassa esitellään rikollisen käyttäytymisen selitysmalleja, eri rikoslajeja, rikollisuuden ehkäisyä ja rikoksentekijöiden hoitoa. Teos perustuu voimakkaasti kirjoittajan käsitykseen rikollisuuden traumamallista: lapsuuden traumakokemukset ovat traumamallin mukaan usein yhteydessä myöhempään krooniseen rikollisuuteen. On hyvä, että kirjoittaja jo esipuheessaan paljastaa lukijoilleen viitekehyksen, jonka läpi hän tarkastelee kuvaamiaan ilmiöitä.

Markku Eronen

Kallis köyhyys

Köyhyys on päivittäinen vieras riviterveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Joskus sitä ihmettelee, miten terveyskeskukseen valikoituvat niin tehokkaasti potilaiksi juuri he, joita köyhyys riipaisee eniten. Tämä valikoituminen on varmastikin totta - työttömillä ei ole ulottuvillaan työterveyshuollon palveluita - mutta vain osatotuus. Ilmiön toisena puolena on se yksinkertainen fakta, että Suomessa on paljon köyhiä. Liian moni potilas jättää lääkärin näkökulmasta edulliset lääkkeet ostamatta niiden kalleuden vuoksi. Kuinka niin voi olla, onhan meillä toimiva sosiaalijärjestelmä?

Janne Kurki