77810 osumaa

Ruoka-allergian hoitoon tarvitaan selkeitä pelisääntöjä

Ruoka-allergia on lapsuusiän kansansairaus. Jopa kolmasosalla lapsista herätetään ensimmäisten elinvuosien aikana epäily ruoka-allergiasta, useimmiten atooppisen ihottuman tai epämääräisten suoli- ja levottomuusoireiden vuoksi. Toisaalta tutkimuksin varmennettujen ruoka-allergioiden esiintyvyys pikkulapsillakaan ei ylitä 5-8 %:a. Haaste on erottaa isosta potilasjoukosta todella hoitoa tarvitsevat niistä, joilla oireet edustavat normaaliksi laskettavaa ihon ja suoliston toimintaa. Rajankäynti ei ole helppoa, ja oireiden vähättely on perheille loukkaavaa. Silti neuvoloiden ja avoterveydenhuollon lääkärien pitää kantaa vastuu siitä, kenelle ja millä perusteilla ruoka-allergian selvitykset aloitetaan. Turha medikalisaatio aiheuttaa huolta lapsiperheille, lukuisia käyntejä erikoissairaanhoitoon ja suuret kustannukset terveydenhuoltojärjestelmälle. Kansallinen allergiaohjelma (1) on panostanut tähän: diagnostiikan pitää olla korkeatasoista eikä tarpeettomia rajoituksia pidä tehdä, koska ruokavalioon puuttumalla voidaan pahimmillaan vaarantaa lapsen kasvu ja kehitys. Esimerkiksi yliopistolliseen sairaalaan tuli äskettäin hoitoon lähes 3-vuotias lapsi, joka lastenlääkärin valvomasta ruoka-allergian hoidosta huolimatta oli lopulta syönyt pelkkää maidon erityisvastiketta ja oli vaikeassa aliravitsemustilassa.

Mika Mäkelä

Jalkapalloa vai lääkäreitä, Kuopio?

Kuopio lomauttaa kaikki työtekijänsä kahdeksi viikoksi. Lääkärien pakkoloma lamauttaa omalääkärijärjestelmän ja kasvattaa päivystyksen painetta ja erikoissairaanhoidon kuluja, arvioidaan etukäteen. Lomautuksista huolimatta kaupunginhallitus on päättänyt, että Kuopio maksaa jalkapallokentän tekonurmesta 317 200 euroa. Asian käsittely jäi huhtikuun alussa valtuuston pöydälle muotovirheen vuoksi.

Juha-Pekka Honkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030