Terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueet lähes valmiit
Tottelemattomia kuntia löytyy vielä 26

Vielä 26 suomalaiskuntaa oli maaliskuussa vailla puitelain mukaista sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-aluetta. Muut kunnat ovat yksin riittävän suuria tai niissä on päätetty joko toteuttaa kuntaliitos riittävän suuren väestöpohjan saavuttamiseksi tai rakentaa yhteistoiminta-alue.

Ulla Järvi

Diabeteslääkkeillä eroa sepelvaltimotaudin etenemisen kannalta?

Tuoreen meta-analyysin perusteella pioglitatsoni vähentää sydäntapahtumia lähes viidenneksen, tosin vastapainoksi sydämen vajaatoiminta lisääntyy merkittävästi. Pienten tutkimusten perusteella pioglitatsoni näyttäisi vaikuttavan edullisesti kaulavaltimon seinämään ja sepelvaltimostenttien endotelisoitumiseen.

Juhani Airaksinen

Imikimodista ehkä apua vulvan syövän esiasteen hoitoon

Imikimodihoitoa esitetään ensisijaiseksi menetelmäksi vulvan intraepiteliaalisten kasvainmuutosten hoitamisessa. Tutkimuksesta tehty johtopäätös on kuitenkin rohkea, koska tutkimusjoukko oli pieni. Lisäksi tilanne kehittyi invasiiviseksi taudiksi lähes yhtä monella hoitoa saaneella kuin hoitamattomallakin potilaalla. Lisätutkimuksia tarvitaan ja tätä odottaessa paikallishoitoa saavia potilaita on seurattava huolellisesti.

Pertti Kirkinen

Virtsarakon T1G3-karsinooma - mitä tehdä?

Virtsarakon T1G3 -karsinoomapotilaista kolmasosalle ei primääridiagnoosin ja hoidon jälkeen kehity residiivejä. Toisella kolmanneksella taudin eteneminen johtaa radikaaliin kystektomiaan ja kolmas kolmannes kuolee tautiin hoitomuodosta riippumatta. Menestyksellisen konservatiivisen hoidon kulmakiviä ovat tuumorin täsmällinen primääriluokitus ja progression varhainen tunnistaminen.

Ossi Lindell

Selkäkipu, tarttuva tauti?

Saksassa tehty luonnollinen vaikute-altistuskoe osoittaa, että länsimainen tapa sairastaa selkää todellakin "tarttuu". Tutkijat toteavat, että medialla ja sen välittämällä kuvalla sairauskäyttäytymisestä, selkäkipujen yleisyydestä ja sosiaalisista normeista on todennäköisesti merkittävä rooli selkäkipujen leviämisessä alueille, joilla niitä ei aiemmin ole yleisesti sairastettu.

Katariina Korkeila

KRAS ennakoi suolistosyövässä lääkehoidon tehoa

Kalliin ja toksisen syövän hoidon ohjaamiseksi kaivataan kipeästi testejä, jotka olisivat prediktiivisiä eli hoidon tehoa ennakoivia. Yksi tällainen testi voisi olla kasvaimen KRAS-mutaatiostatuksen määrittäminen.

Sirkku Jyrkkiö

Lasten äkillinen välikorvatulehdus: parasenteesiä ei saa kokonaan unohtaa

Dosentti Terho Heikkinen painotti Lääkärilehdessä 15/2008 (s. 1371-2) lasten äkillisen välikorvatulehduksen antibioottihoidon merkitystä. Näin kipuvaihe pysyy mahdollisimman lyhyenä. Jaan kirjoittajan huolen "Watchful waiting" -periaatteen yleistymisestä.

Tauno Palva

Wikipedian sijaan lääkärin pitäisi täydentää Terveyskirjastoa

Lääkärilehdessä 15/2008 oli kiinnostava artikkeli nettitietosanakirja Wikipediasta ja terveystiedon laadusta siinä (Tautisen paljon tietoa, s. 1358-60). Wikipediasta löytyi hyvää tietoa, mutta myös merkittäviä puutteita. On luonnollista, että Wikipedian periaatteella kootun tietosanakirjan laatu vaihtelee artikkelista toiseen.

Pertti Mustajoki

Jokainen lääkäri tarvitsee tietoa päihteistä

Jokainen lääkäri kohtaa päihteiden aiheuttamia oireita ja sairauksia työssään erikoisalastaan riippumatta, sillä arviolta joka neljäs mies- ja joka kymmenes naispotilas käyttää alkoholia terveyttään vaarantavalla tavalla. Päihteiden käyttö on yhteiskuntamme merkittävin terveysuhka (1). Alkoholi on Suomessa työikäisen väestön yleisin kuolemansyy (2,3), ja nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet (4).

Kaija Seppä, Hannu Alho

Parantajalle apua itsensä parantamiseen

Lääkärien työoloja ja vointia on seurattu kattavin kyselyin parin vuosikymmenen ajan. Alkoholin käyttö on noussut kaikissa kyselyissä esiin väestön keskivertokulutusta runsaampana, ja siihen on huolestuttavassa määrin liittynyt riippuvuutta aiheuttavien lääkkeiden käyttöä, psyykkisten oireiden itselääkintää, työuupumusta ja itsemurha-ajatuksia (1,2,3). Vuoden 2006 kyselyssä 32,7 % mieslääkäreistä ja 18,1 % naislääkäreistä arvioi käyttäneensä alkoholia ajoittain kohtuuttoman runsaasti. Mieslääkäreistä 34,3 % ja naislääkäreistä 10,6 % joi vähintään kerran kuussa itsensä humalaan, eli kerralla kuusi annosta tai enemmän (3).

Riitta Alaja