Talonrakentaja järkyttyi HUS:n toiminnasta

Olen maallikkona aivan samaa mieltä, että sairaalan kehittämiseen ei Toyotalta varmaankaan ole oppia suoraan kopioitavissa, kuten Päivi Hietanen toteaa pääkirjoituksessaan (SLL 7/2008, s. 595). Ehkäpä kuitenkin talonrakennusalalta jotain olisi?

Heikki Palosuo

Myös lääkärit ovat osallistuneet Finstarin kehttämiseen

Lääkärilehden nro 6/08 liitteessä (8.2.) arvioitiin eri potilaskertomusjärjestelmiä, yhtenä niistä Graafista Finstaria (GFS). Hämmästyksekseni havaitsin tämän Vantaalla, Tuusulassa, Keravalla ja Kangasalalla käytössä olevan järjestelmän arviossa lukuisia virheitä. GFS:n suunnitteluun on osallistunut suuri joukko terveydenhoidon ja tietojärjestelmien asiantuntijoita; heidän joukossaan on myös paljon lääkäreitä. Ohjelmaa on kehitelty alkuunsa on-line-tyyppisesti oman viranhoidon ohella.

Pekka Salomaa

Testaajat: Hyvääkin järjestelmää voi vielä parantaa

nKaikkien ohjelmien tuottajat väittävät kuuntelevansa käyttäjiä, ja Finstarin kohdalla sitä jopa tapahtuukin. Tämän myös toimme esiin arvioissamme. Varsinkin suurimpien ja yleisimmin käytössä olevien ohjelmien kohdalla käyttäjien viesti niin testauspaikkakunnilla kuin muuallakin on ollut kuitenkin hyvin yhtenevä: käyttäjien valitukset kaikuvat kuuroille korville.

Tinja Lääveri, Arto Virtanen

Lääkehoidolla laatua Parkinson-potilaan elämään

Parkinsonin tauti on tunnettu jo lähes 200 vuotta. Se on ennen kaikkea vanhenevan väestön keskushermostosairaus, ja niinpä sen esiintyvyys suurenee koko ajan vanhusväestön määrän kasvaessa. Kuluneet neljä vuosikymmentä ovat olleet taudin diagnostiikan ja varsinkin hoidon kannalta erinomaisen kehityksen aikaa. Vaikka taudin tarkkaa etiologiaa ei vieläkään tiedetä, tarjosi tärkeimmän patogeneettisen mekanismin, substantia nigran ja tyvitumakkeiden dopamiinivajeen selvittäminen pohjan tehokkaan lääkehoidon kehittämiselle (1). Jo muutamia vuosia tämän havainnon jälkeen tehtiin ensi hoitokokeilut levodopalla, dopamiinin esiasteella. Näin luotiin neurologiassa ensimmäinen keskushermoston välittäjäaineen peroraalinen korvaushoito (2). Lääkehoidon ansiosta taudin invalidisoiva luonne ja myös eliniän odote ovat ratkaisevasti parantuneet, kuten myös potilaiden omatoimisuus ja elämänlaatu. Monien potilaiden työkykykin voidaan säilyttää vuosia.

Vilho Myllylä

Parkinsonin taudin motoristen oireiden lääkehoito

Parkinsonin taudin varhaisvaiheessa lääkehoidon tarpeen ratkaisee ensisijaisesti oireiden aiheuttama toiminnallinen haitta.

Tapani Keränen

Parkinsonin taudin neuropsykiatriset oireet

Suurin osa Parkinsonin tautia sairastavista kärsii jossakin sairautensa vaiheessa haitallisista psykiatrisista oireista tai käyttäytymisen muutoksista.

Risto Vataja

Parkinsonin taudin dementia

Parkinsonin taudin alkuvaihetta hallitsevat tyypillisesti motoriset oireet, mutta taudin edetessä osalle potilaista kehittyy dementia. Suomessa arvioidaan olevan noin 3 000 Parkinson-dementiapotilasta.

Jaana Suhonen, Tapani Keränen, Juha Rinne

Parkinsonin tauti ja elämänlaatu

Parkinsonin tauti heikentää elämänlaatua enemmän kuin monet muut krooniset sairaudet.

Anne-Maria Kuopio

Aivosiirteet Parkinsonin taudin hoidossa

Ensimmäiset Parkinson-potilaiden aivosiirrännäisleikkaukset tehtiin yli 25 vuotta sitten, mutta ne kuuluvat edelleen kokeellisen neurokirurgian piiriin. Siirrännäisleikkauksia ei toistaiseksi tehdä Suomessa.

Jaana Suhonen

Unohtuuko ACE:n estäjä verenpainelääkettä valitessa?

AT-salpaajien käyttö kasvaa nopeammin kuin muiden kohonneen verenpaineen hoitoon käytettyjen lääkkeiden. Uusien verenpainepotilaiden lääkemääräyksissä AT-salpaaja on huomattavasti ACE:n estäjää tai sen yhdistelmävalmistetta yleisempi valinta. Hoidollisesti ACE:n estäjät ja AT-salpaajat ovat samanveroisia.

Tiina Varis, Marko Luhtala, Marja-Liisa Lommi