Lääninlääkäri Helena Kemppinen: Terveydenhuoltoon saatava paremmat tietojärjestelmät

Tietojärjestelmien kanssa taistelu vie kohtuuttoman paljon lääkärin aikaa hektisestä vastaanottotyöstä. Itä-Suomen lääninlääkärin Helena Kemppisen mielestä nykyisin käytössä olevat terveydenhuollon tietojärjestelmät ovat täynnä heikkouksia ja altistavat muun muassa lääkitysvirheille.

Ulla Toikkanen

Heiluttaako häntä koiraa?

Alueellisten tietojärjestelmien yhteensopivuus on tulevaisuudessa vähintään yhtä tärkeä asia kuin kansallinen terveystietojen lähdearkisto, totesi Kainuun maakuntayhtymän sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen. Itä-Suomen lääketiedetapahtumassa puhunut Pääkkönen ei jaksa uskoa, että kansallinen lähdearkisto valmistuu kevääseen 2011 mennessä.

Apteekkariliiton valitus voi viivästyttää e-reseptiä

Sähköinen lääkemääräys eli e-resepti saattaa myöhästyä. Apteekkariliitto on valittanut Markkinaoikeuteen hävittyään Lääketietokeskukselle tarjouskilpailussa e-reseptin lääketietokannasta.

Suvi Sariola

Myrkytystutkijat tietävät, että suomalainen juo kaikkea pullotettua

Kansalliseen Myrkytystietokeskukseen tulee vuosittain noin 40 000 puhelua. Suurin osa niistä koskee äkillisiä myrkytyksiä tai niiden epäilyjä. Keskuksessa on ympärivuorokautinen päivystys, jota tarvitaan, koska soitot tulevat pääasiassa tunnin sisällä epäillystä altistuksesta.

Maira Palosuo

Terveyskeskusten alasajo nosti kapinan Kainuussa

nTerveyskeskusten alasajo kiehuttaa kainuulaisia. Ristijärven kunta on tehnyt Oulun hallinto-oikeudelle valituksen terveyspalvelujen tilasta. Eräs vuolijokelainen, monisairas mies ryhtyi maanantaina jopa nälkälakkoon maakunta-kuntayhtymän hallintorakennuksen edessä Kajaanissa.

Miia Soininen

Magneettikuvaus näyttää lupaavalta rintasyövän esiasteen diagnostiikassa

Rintasyövän esiaste, maitotiehyen sisäinen syöpäkasvain (duktaalinen karsinooma in situ, DCIS), on monimuotoinen kasvaintyyppi. Matala-asteisesti pahanlaatuinen DCIS etenee hitaasti ja kehittyy vasta pidemmän ajan kuluessa hyvin erilaistuneeksi rintasyöväksi. Korkea-asteisesti pahanlaatuinen DCIS muuttuu nykykäsityksen mukaan nopeasti invasiiviseksi syöväksi. DCIS-kasvaimen operatiivinen hoito on aina paikallaan. 1980-luvulla DCIS oli vielä harvinainen diagnoosi. Mammografian yleistymisen myötä n. 20 % kaikista pahanlaatuisista rintakasvaimista on diagnoosivaiheessa syövän esiasteita.

Sirkku Jyrkkiö

Masennus vaikuttaa terveydentilaan uskottua enemmän

Masennuspotilasta ei edelleenkään rinnasteta muita pitkäaikaissairauksia sairastaviin potilaisiin, kun tarkastellaan esim. hoitoon pääsyä tai yleistä suhtautumista sairauteen. WHO:n tutkijaryhmä selvitti, miten depressio vaikuttaa terveydentilaan verrattuna muihin yleisiin pitkäaikaissairauksiin tai esiintyessään niiden yhteydessä. Sairaustietoja (depressio, astma, artroosi, angina pectoris, diabetes) kerättiin haastatteluin (n = 142 755) kaikkiaan 60 maasta. Yleistä terveydentilaa arvioitiin 18 kysymyksellä. Terveydentila pisteytettiin nollasta (huonoin) sataan (paras mahdollinen terveydentila).

Katariina Korkeila

Voiko itsetuhoisuutta hoitaa?

Masennuslääkityksen aloittamisen on epäilty johtavan itsemurhayritysten lisääntymiseen varsinkin nuorilla potilailla. Toisaalta ekologisissa tutkimuksissa masennuslääkkeiden käytön kasvu on korreloinut itsemurhien vähenemisen kanssa. Yhdysvaltalaistutkijat tuovat kysymykseen lisävalaistusta tutkimuksessa, joka käsitti uuden depressiojakson vuoksi perusterveydenhuoltoon (n = 70 368), psykiatrin määräämään lääkehoitoon (7 297) ja psykoterapiaan (54 123) tulleita potilaita ja heidän itsemurhayrityksiään 90 päivää ennen ja 180 päivää jälkeen hoitoon tulon.

Raimo K. R. Salokangas

Yleislääkärin seulottava iäkkäiden potilaiden eteisvärinää aktiivisesti

Oireettoman eteisvärinän seulonta on tärkeä, mutta aivan liian vähälle huomiolle jäänyt osa yleislääkärin työtä. Oireettomankin rytmihäiriön havaitseminen sivulöydöksenä on tärkeää, koska eteisvärinä nostaa varsinkin iäkkäillä potilailla aivohalvauksen vaaran moninkertaiseksi ja asianmukaisella antikoagulaatiohoidolla tätä riskiä voidaan pienentää tuntuvasti.

Juhani Airaksinen

Tietokonetulkinnan ja yleislääkärin yhdistelmä tarkin eteisvärinän seulontamenetelmä

Kuinka hyvin yleislääkäri tunnistaa eteisvärinän? Tähän kysymykseen hakivat vastausta brittiläiset kollegat, jotka selvittelivät yleislääkärien (n = 49), terveydenhoitajien (n = 49) ja tietokonetulkinnan kykyjä eteisvärinän EKG-diagnostiikassa. Tutkimuksessa analysoitiin lähes 2 600 EKG:ta. Yleislääkärit eivät tunnistaneet viidennestä eteisvärinöistä ja erehtyivät pitämään sinusrytmiä eteisvärinänä 8 %:ssa 1 355:stä EKG:sta. Huonoimman yleislääkärin diagnoosin osuvuus oli lähellä arvauksen tasoa. Hoitajat onnistuivat tulkinnassa hieman lääkäreitä huonommin. Tietokoneohjelma oli tarkin, mutta senkin seulan läpi meni 17 % eteisvärinärytmeistä. Tietokonetulkinnan ja yleislääkärin yhdistelmällä päästiin hieman yli 90 % tarkkuuteen.

Juhani Airaksinen