78147 osumaa

HUS-piirissä HbA1c-määritysten tulokset ovat vertailukelpoisia

Mikko Honkasalo ym. toteavat HbA1c-määritysten tuloksia koskevassa alkuperäistutkimuksessaan, että HbA1c-arvot voivat poiketa toisistaan eri laboratorioissa ja eri menetelmillä (SLL 16/2007, s. 1609-12). Tutkimuksessa verrattiin VITA Laboratorion ja Kuusankosken aluesairaalan laboratorioiden tulostasoja ja todettiin niiden poikkeavan merkitsevästi toisistaan. Tämän takia haluamme tuoda esille, että VITA Laboratorion HbA1c-analyysit suoritetaan Olympus-analysaattorilla, akkreditoidulla, immunokemiallisella menetelmällä.

Teddy Weber, Jukka Hurme

Hoitavan lääkärin kannalta HbA1c-määritysten tulostasojen vaihtelu on suurta

Kiitämme Teddy Weberiä ja Jukka Hurmetta mielenkiinnosta tutkimustamme kohtaan. Emme ottaneet artikkelissa lainkaan kantaa siihen, kumman tutkimuksessamme mainitun laboratorion käyttämän HbA1c-menetelmän tulostaso on absoluuttisesti oikea tai edes lähempänä oikeata. Kliinikon kannalta tilanne on harmillinen, koska käsitys diabeteksen hoitotasapainosta voi muuttua merkittävästi, jos potilas muuttaa paikkakunnalta toiselle - esimerkiksi kahden tutkimuksessamme mainitun paikkakunnan välillä. Kirjavien tulosten takia diabeteksen hoidon tuloksellisuutta on mahdotonta vertailla luotettavasti eri alueiden välillä.

Mikko Honkasalo, Outi Elonheimo, Timo Sane

Mikä on seerumin normaali tyreotropiinipitoisuus?

Hypo- ja hypertyreoosiepäilyssä diagnoosi varmistuu, kun poikkeavan suuren tai pienen S-TSH-arvon lisäksi myös kilpirauhashormonipitoisuudet (S-T4v, S-T3v) ovat viitevälin ala- tai yläpuolella. Lievässä, ns. subkliinisessä hypo- tai hypertyreoosissa ainoa poikkeava laboratoriolöydös on suurentunut tai pienentynyt S-TSH-pitoisuus. Näiden lievien toimintahäiriöiden määritelmän ratkaisee se, mihin S-TSH:n viitevälin rajat vedetään. Kysymys on merkittävä, koska se koskee suuria potilasmääriä.

Camilla Schalin-Jäntti

Rintasyövän vasta-ainehoidot - lupaava lisä yksilölliseen hoitoon

Rintasyövän menestyksekäs hoito perustuu leikkaukseen ja sen jälkeisiin liitännäishoitoihin, kuten sädehoitoon, solunsalpaajiin ja hormonihoitoon. Suomessa rintasyöpäpotilaista 88 % on elossa viiden vuoden kuluttua leikkauksesta. Kainaloihin etäpesäkkeitä lähettäneen rintasyövän pitkäaikaisennuste on kuitenkin selvästi huonompi, joten uusia hoitoja tarvitaan parantamaan pitkäaikaisennustetta. Monoklonaaliset vasta-aineet ovat yksi lupaavimmista uusista keinoista hoitotulosten parantamiseksi.

Petri Bono, Päivi Hietanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat