Miksi polttava kuumuus taltuttaa kutinan?

Kroonisesta kutinasta kärsivät lievittävät usein kutinaa ottamalla jääkylmiä tai mahdollisimman kuumia suihkuja. Myös ihon raapimisen verille tiedetään helpottavan kutinaa. Monet potilaat ovat huomanneet, että myös kutisevan ihottuman vierestä raapiminen saattaa tepsiä. Lämpötilan vaihtelun tai raapimisen ei tarvitsekaan välttämättä kohdistua juuri kutisevaan kohtaan. Tämä on nyt todistettu myös kokeellisesti parinkymmenen terveihoisen henkilön tutkimuksessa, jossa koehenkilöille aiheutettiin kutinaa johtamalla histamiinia ihoon. Kutinaa lievitettiin raapimalla, jäähdyttämällä (+2 °C), viilentämällä (+15 °C), lämmittämällä (+41 °C) tai kuumentamalla kutina-alueesta 3 cm:n päässä olevaa ihoa. Kaikki keinot lievittivät kutinaa merkittävästi. Tehokkaimmin kutinaa vähensivät raapiminen ja polttava kuumuus. Seuraavaksi tehokkaimmat olivat kylmyys ja viilennys. Ilmiön syytä pohdittaessa tutkijat päätyivät siihen, että kyseessä on keskushermoston kautta välittyvä vaikutus. Päteekö sama myös ihottumaiseen ihoon, on tutkimatta. On mahdollista, että ekseemassa kutinaa välittävät monet mekanismit, ja ekseeman lähellä olevan ihon ärsytys jopa yllyttää kutinaa. Koehenkilöiltä mitattiin myös kipukynnys. Kivun aistimuksen voimakkuuden ei voitu osoittaa liittyvän kutinan aistimuksen voimakkuuteen.

Sirkku Peltonen

Myös töissä olevien miesten masennus jää hoidotta

Sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden lisääntyminen näkyy myös terveydenhuollossa; työssä ja muutenkin hyvässä asemassa olevat saavat tasokasta hoitoa, mutta työttömät ja muuten syrjäytyneet jäävät vaille tarvitsemaansa hoitoa. Varsinkin syrjäytyneet miehet ovat huonossa asemassa. Tämä näkyy nyt myös masennuksen hoidossa.

Raimo K. R. Salokangas

Myös dementikot hyötyvät liikunnallisesta kuntoutuksesta

Dementoivissa sairauksissa liikkuminen jäykistyy ja kävely hidastuu taudin vaikeutuessa. Jäykkyys mutkistaa pieniäkin päivittäisiä toimia ja hankaloittaa hoitajien työtä. Toimintakykyä heikentää edelleen taudille tyypillinen laihtuminen ja lihaskato, joka haurastuttaa ja vaikeuttaa kehon hallintaa sekä altistaa kaatumisille. Ranskassa tehtiin dementoituneille laitoshoidon potilaille satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jossa selvitettiin intensiivisen liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuutta.

Kaisu Pitkälä

Turvallinen iskemia-aika munuaisresektioissa oletettua lyhyempi

Munuaisen periferiaan lokalisoituva tuumori voidaan usein hoitaa munuaisen osapoistolla. Munuaisen verenkierron pysähdyttäminen resektion ajaksi helpottaa toimenpidettä. Arviot munaisen lämpimän iskemian sietokyvystä perustuvat eläinkokeisiin. Lämmintä iskemiaa käytettäessä pysyvän vaurion ylärajana on pidetty 30:tä minuuttia. Munuaiskudoksen toleranssia iskemiaa kohtaan voidaan parantaa jäähdyttämällä munuainen resektion ajaksi munuaisarterian sulun jälkeen.

Ossi Lindell

Päänsärkypotilaan masennus on monen muuttujan summa

Päänsäryn ja depression välillä tiedetään olevan vahva yhteys. Migreenipotilaat ovat riskissä sairastua masennukseen ja masennuspotilailla on lisääntynyt riski saada migreeni. Kuitenkin päänsäryn ja masennuksen yhteisiä taustatekijöitä on tutkittu vähän. Prospektiivisessa tutkimuksessa analysoitiin 712 päänsärkyspesialistille tullutta potilasta ja etsittiin tekijöitä, jotka altistaisivat päänsärystä kärsivää masennukselle.

Jaana Suhonen

Lyhytkestoinen rosiglitatsonihoito vaikuttaa epäedullisesti luustoon

Lääkeinfo-palstalla raportoitiin äskettäin (SLL 2007;62:1144), että rosiglitatsonin pitkäaikaiseen käyttöön tyypin 2 diabeteksessa liittyy naisilla lisääntynyt raajojen murtumariski. Tutkijat selvittivät nyt 14 viikkoa kestävässä, satunnaistetussa, lumekontrolloidussa tutkimuksessa rosiglitatsonin vaikutuksia luumarkkereihin ja luun tiheyteen. Tutkimukseen otettiin mukaan 50 tervettä, postmenopausaalista naista, joilta ensin tiheysmittauksella suljettiin pois osteoporoosi (T-score lannerangassa tai lonkassa

Camilla Schalin-Jäntti

Valkosolukasvutekijän käytöllä ei syy-yhteyttä sekundaarisyöpiin

Sirkku Jyrkkiö referoi Lääketieteen maailmasta -palstalla (SLL 10/2007, s. 995) hiljattain ilmestynyttä amerikkalaista retrospektiivistä epidemiologista tutkimusta, jossa tarkasteltiin SEER-Medicare-tietokannasta kerättyjä 5 510:n yli 65-vuotiaan rintasyöpäpotilaan tietoja. Tutkijat korostivat mahdollisten sekundaaristen maligniteettien riskiä potilailla, jotka saivat valkosolukasvutekijöitä (G-CSFs) rintasyövän liitännäishoidon tukena. Hershmanin ym. alkuperäinen artikkeli (1) on mielenkiintoinen lisä tieteelliseen keskusteluun, joskin tutkimuksessa on mielestäni merkittäviä heikkouksia eikä Jyrkkiön tulkinta tuloksista ole täysin pitävä.

Matti S. Aapro

Vanhan vainoojan uudet kasvot

Tuberkuloosi on jatkuvasti paheneva ongelma. Taudin ilmaantuvuus on lisääntynyt erityisesti Afrikassa ja entisen Neuvostoliiton alueella. Suomessa tapausten määrä on vuosikymmenten mittaan vähentynyt, mutta hoidosta on tullut entistä haasteellisempaa, sillä yhä useammin potilaat ovat monisairaita vanhuksia, päihdeongelmaisia ja lääkeresistenttiä tuberkuloosia sairastavia.

Juhani Eskola

HbA_1c-määritysten tuloksissa on tasoeroa

Glykosyloituneen hemoglobiinin (HbA1c) määritys on keskeinen diabeetikon glukoositasapainon arvioinnin ja seurannan mittari. Sitä käytetään yhä enemmän myös diabeteksen hoidon laadun arvioinnissa. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää, ovatko kahden kunnan käyttämien laboratorioiden HbA1c:n tulostasot vertailukelpoisia.

Mikko Honkasalo, Outi Elonheimo, Timo Sane

Malaria Suomessa vuosina 1941-45 Voivatko hyttysten levittämät taudit lisääntyä Suomessa ilmaston lämpenemisen myötä?

Malaria on alkueläimiin kuuluvan plasmodin eli horkkaloision aiheuttama infektiotauti, jota esiintyy tropiikissa ja trooppisilla alueilla. Malaria leviää horkkasääsken välityksellä, joista mm. Anopheles maculipennis -ryhmän lajeja elää Suomessa.

Ritva Nissi, Juhani Itämies