Kliinisten kokeiden tuloksia ei voi yleistää kaikkiin astmaa sairastaviin

Astma on tunnetusti heterogeeninen sairaus. Onkin oletettavaa, että kliinisiin kokeisiin tarkoilla kriteereillä valittujen potilaiden tuloksista ei aina voi vetää kaikkia muita koskevia johtopäätöksiä. Asiaa tutkittiin hieman kääntäen: 3 500:lle satunnaisesti valitulle 25-75-vuotiaalle astmaatikolle lähetettiin kirje, jossa kysyttiin yksityiskohtaisesti hengityselinoireita ja pyydettiin ventilaatiofunktioiden testaukseen.

Hannu Puolijoki

Tietokoneohjelma ei tulkitse mammografiaa yhtä tarkasti kuin radiologi

Seulontamammografiat tulkitaan nykyisin monissa keskuksissa Yhdysvalloissa tietokoneohjelman avulla. Tietokoneen toivottiin lisäävän tulkinnan tarkkuutta ja vapauttavan radiologien voimavaroja. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka tarkasti tietokoneohjelma tulkitsi 222 135 naisen mammografiakuvat.

Sirkku Jyrkkiö

Tapaturmainen aivovamma altistaa aivolisäkkeen vajaatoiminnalle

Tapaturmaisen aivovamman saa Suomessa vuosittain noin 15 000-20 000 ihmistä. Aivovamma altistaa monille neuropsykiatrisille häiriöille. Huonommin tunnettu ongelma on posttraumaattinen aivolisäkkeen vajaatoiminta, joka voi aiheuttaa väsymys- ja jaksamattomuusoireita.

Camilla Schalin-Jäntti

Lievä masennus laskee elämänlaatua eniten

Uusi tutkimus on tuonut korostetusti esiin vakavan masennustilan haitalliset vaikutukset elämänlaatuun. Suomalaiset tutkijat ovat paneutuneet tähän kysymykseen laajan Terveys 2000 -väestötutkimuksen aineiston perusteella. He selvittivät mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden ja alkoholiriippuvuuden aiheuttamaa elämänlaatuvuosien menetystä väestötasolla.

Raimo K. R. Salokangas

Kandit ja eurolääkärit palautettava vain julkisten työnantajien palkkalistoille

Lääkäripula on yksi merkittävimmistä julkisen terveydenhuollon ja erityisesti perusterveydenhuollon ahdingon syistä. Lääkäreiksi koulutettuja on enemmän kuin koskaan, mutta etenkin terveyskeskuksissa virkoja on vaikea saada täytetyiksi.

Julkisen Pelikentän Puolustaja

Lääkäri perforoi kohdun, kierukka on viaton

Lääkärilehdessä 17/2007 julkaistussa tapausselostuksessa (s. 1743-5) käsiteltiin hormonikierukkaa vatsaontelossa. Kirjoitus alkaa sanoilla "Kohdunsisäisen ehkäisimen perforoituminen" ja jatkuu "kierukka voi tunkeutua kohdun seinämän läpi" ja" kierukan tunkeutuminen vatsaonteloon". Todella huono tuuri, kun yliopistollinen klinikka on neljän vuoden aikana saanut noin huonosti käyttäytyviä kierukoita.

Tapani Luukkainen

Lääkäri ottaa riskin asettaessaan kierukan synnytyksen jälkitarkastuksessa

Kierukan asettaja on luonnollisesti keskeisessä asemassa ehkäisimen joutuessa vatsaonteloon. Koulutus, oikea asennustekniikka ja kokemus vähentävät tämän komplikaation esiintyvyyttä.

Pentti K. Heinonen

Rokotetarjonnan ja todellisen tarpeen vaikea yhtälö

Suomi oli pitkään maa, jossa rokotukset olivat ikään kuin valtion lahja kansalaistensa hyvinvoinnin turvaamiseksi. Lapset olivat ensisijainen tarvitsijaryhmä, mutta myös esimerkiksi puolustusvoimien alokkaita on rokotettu vuodesta toiseen suuremmitta poikkeuksitta. Eikä ihorikkeen tarvinnut olla kummoinen, kun ensiapua seurasi tehosterokotus jäykkäkouristusta vastaan osana haavanhoitoa. Kansalaisia kehotettiin voimistamaan polio- ja kurkkumätäsuojansa kymmenen vuoden välein, ja jos maata uhkasi epidemia, väestö riensi joukkorokotuksiin perusteita kyselemättä, koska lääkintäviranomaiset niin suosittelivat. Kotoperäinen tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko on saatu ainakin toistaiseksi hävitetyiksi virusyhdistelmärokotteen (MPR) ansiosta, kuten sittemmin myös hemofilustaudit (Hib-rokote).

Heikki Peltola

Mitä lääkärin tulee tietää työolosuhteista

Padovan yliopiston professori Bernardini Ramazzini esitti vuonna 1713 teoksessaan De morbis artificum (työntekijöiden sairauksista) (1), että lääkäri ei voi asettaa oikeata diagnoosia ilman tietoa potilaan työolosuhteista. Hän toimi jo tuolloin kuin nykyajan työterveyslääkäri, kävi työpaikoilla ja kirjasi havaintoja. Työympäristön lisäksi myös erilaiset sosiaaliset tekijät saivat hänen huomionsa.

Jukka Uitti, Riitta Sauni

Sappikivien synty: riskitekijät ja ennaltaehkäisy

Yli 80 % sappikivistä on kolesterolikiviä.

Anna-Liisa Karvonen