77857 osumaa

Tarvitaanko paikalliseen aggressiiviseen non-Hodgkin-lymfoomaan sädehoitoa?

Pelkkä sädehoito on ollut standardihoito paikallisen aggressiivisen non-Hodgkin-lymfooman hoidossa. Viiden vuoden seurannan jälkeen alle puolet pelkän sädehoidon saaneista potilaista on tautivapaita. Solunsalpaajahoidon liittäminen sädehoitoon paransi tuloksia. Toisaalta sädehoito lisää hoidon haittoja. Sädehoidon merkitys hyväennusteisen paikallisen aggressiivisen lymfooman hoidossa onkin kyseenalaistettu.

Sirkku Jyrkkiö

Lihavuudelle altistava geenivariantti löytyi, mekanismi edelleen epäselvä

Lihavuus yleistyy räjähdysmäisesti. Normaalipainon ylärajaksi on asetettu painoindeksi 25 kg/m2, koska sen ylittäminen lisää jo useiden sairauksien vaaraa. Vaikka lihavuudella on yhteyttä perimään, toistaiseksi ei ole voitu osoittaa väestössä yleisesti esiintyviä geenivariantteja, jotka selvästi altistaisivat juuri tavalliselle lihavuudelle. Britanniassa tutkijat lähtivät laajassa, koko genomin kattavassa, 490 032 eri SNP-markkeria käsittävässä tutkimuksessa etsimään tyypin 2 diabetekselle altistavia geenejä. Tutkimuksessa löytyi selkeä yhteys tyypin 2 diabeteksen ja toistaiseksi huonosti tunnetun FTO-nimisen geenin välillä. Yhteys näytti ennen kaikkea liittyvän painoindeksiin. Tämän takia laajassa jatkotutkimuksessa selvitettiin FTO SNP rs9939609 -markkerin yhteyttä painoindeksiin 13 eri kohortissa, joihin kuului lähes 39 000 henkilöä. A-alleelin homotsygoottiset kantajat (16 %, genotyyppi AA) painoivat keskimäärin 3 kg enemmän kuin ne, jotka eivät olleet A-alleelin kantajia. Heillä oli myös 1,67-kertainen riski olla ylipainoisia (painoindeksi >= 25 kg/m2) tai lihavia (painoindeksi >= 30 kg/m2) verrattuna niihin, jotka eivät kantaneet A-alleelia. Yhteys suurentuneeseen rasvamassaan havaittiin jo seitsemästä ikävuodesta ylöspäin.

Camilla Schalin-Jäntti

Tehostetun valvonnan osastot pidettävä avoimina päivystystä tukevina yksikköinä

Tero Varpula ym. kirjoittivat Lääkärilehdessä 12/2007 (s. 1271-6) tehohoidon rakennekokonaisuudesta erikoissairaanhoidossa. Kirjoittajat ehdottavat tehovalvontaosastoillakin siirtymistä suljettuun toimintamalliin, vaikka sen hyödystä ei ole tieteellistä näyttöä. He ehdottavat myös teho- ja tehovalvontaosastojen liittämistä samaan organisaatioon.

Jyrki Lilleberg

Koksibien vaikuttavuutta arvioitu arjen olosuhteisiin perustuvassa tutkimuksessa

nKliinisten lääketutkimusten valikoiduissa potilasryhmissä parhaissa mahdollisissa olosuhteissa saadut tulokset kertovat lääkkeen vaikutuksista ja haitoista suhteessa vertailulääkkeeseen. Yleensä nämä vaikutukset "laimenevat", kun lääkettä käytetään normaalielämässä ja käyttäjinä on myös potilaita, jotka oli suljettu pois kliinisistä lääkekokeista. Tämä näyttää pätevän myös koksibeihin.

Arja Helin-Salmivaara

Potilaiden itsediagnostiikka - askel lääkärin reviirille?

Potilaat diagnosoivat oireitansa ja vaivojansa itse monissa tilanteissa - ja joissakin tapauksissa heitä jopa ohjataan siihen. Ajatellaanpa esimerkiksi vilustumissairauksia: kuumetta ja nuhaisuutta neuvotaan pitämään vaarattomana ylähengitysteiden tulehduksena ja hoitamaan kotona itsediagnoosin mukaisesti levolla ja runsaalla juomisella. Jos potilaat tulevat tällaisten oireiden takia lääkärin vastaanotolle, sitä voidaan pitää turhana käyntinä. Lapsen näppyläinen ihottuma on vesirokkoa, jos naapurissa on samanlaista. Toimistotyöntekijän päänsärky on jännittyneiden hartialihasten aiheuttamaa ja paranee voimistelulla ja tarvittavalla itsehoitolääkkeellä.

Marja Aira

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030