HIV-lääkkeet voivat lisätä sydäninfarktiriskiä

Tietyt HIV-infektion hoitoon käytettävät lääkkeet voivat lisätä sydäninfarktin riskiä. Tämä tuli ilmi avoimessa prospektiivisessa tutkimuksessa, jossa seurattiin yli 23 400 HIV-potilaan sairastumista sydäninfarktiin. Aineisto kerättiin Euroopasta, Yhdysvalloista ja Australiasta, ja seuranta-aika oli noin 4,5 vuotta (94 500 henkilövuotta). Viruslääkehoitoa saamattomilla sydäninfarktien määrä oli 1,53 / 1 000 henkilövuotta, mutta kuusi vuotta HIV-proteaasin estäjiä käyttäneillä se oli 6,1 / 1 000 henkilövuotta. Ei-nukleosidirakenteiset HIV-lääkkeet eivät näyttäneet lisäävän sairastumisriskiä. Sydäninfarktia lisäävän vaikutuksen katsottiin aiheutuvan ensisijassa epäedullisista vaikutuksista, joita HIV-proteaasin estäjät kohdistavat seerumin lipideihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Osastosihteerin muisti pätkii - tapauksen ratkaisu

56-vuotias nainen hakeutui työterveyslääkärin vastaanotolle muistivaikeuksien vuoksi. Hän koki työnsä tutkimusyksikössä osastosihteerinä vaativaksi ja stressaavaksi. Mielialaongelmia ei ollut. Muisti oli alkanut heikentyä vähitellen, päätetyöskentely tuntui entistä hankalammalta ja tasapaino epävarmalta. Paino oli pudonnut kevään aikana pari kiloa.

Seppo Soinila, Raili Kauppinen

Kuinka paljon ihminen tarvitsee maata?

Hindulainen pyhä mies, sadhu Poondyswami istui 22 vuotta hievahtamatta intialaisen Poongyn kylän raitilla. Kun häneltä kysyttiin, miksi hän ei liiku, hän vastasi: "Jumala täyttää ajatukseni. Ei ole paikkaa mihin mennä."

Terhi Heinäsmäki

Sikiön vaikea asfyksia potilasvahinkona Potilasvakuutuskeskuksen korvaamat tapaukset vuosilta 1987-2002

Syntyvän lapsen vammautuminen tai menehtyminen synnytyksen aikaiseen asfyksiaan on aina perheelle suuri tragedia. Se on myös kalleimpia potilasvakuutuksesta korvattavia vahinkoja. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää keinoja ehkäistä sikiön vaikeaan hapenpuutteeseen liittyviä potilasvahinkoja.

Minna Kuusisto, Päivi Ylitalo, Reima Palonen, Martti Mikkonen, Mika Gissler, Tapio Kurki

Perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheen lääkäreiden ohjaus terveyskeskuksissa kohenemassa Lisääntyykö kiinnostus yleislääketieteeseen?

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää perusterveydenhuollon lisäkoulutusvaiheen lääkäreiden (PTL) ohjausjärjestelyjä ja heidän kiinnostustaan yleislääketieteeseen erikoistumisalana.

Ulla Saxén, Pekka T. Jaatinen, Seija Eskelinen, Katriina Lähteenmäki, Sirkka-Liisa Kivelä

Soittoon liittyvät tukielinvaivat tavallisia jo Sibelius-Akatemian opiskelijoilla

Selän, niskan ja yläraajojen tukielinvaivat osoittautuivat erittäin yleisiksi jo nuorilla, vasta koulutusvaiheessa olevilla soittajilla. Monella opiskelijalla myös henkinen kestävyys on kovilla.

Martti Vastamäki, Erja Joukamo-Ampuja

Varapääjohtaja, madame Pauli Perustutkimuksen puolestapuhuja

Suomen Akatemiasta EU:n huippuvirkaan siirtyvää Anneli Paulia hirvittää uudessa työssään vain yksi asia, EU-byrokratia. Tätä luettaessa Pauli on jo Brysselissä ja Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen varapääjohtajana. Hänen mukanaan Eurooppaan lähti vankka näkemys perustutkimuksen tärkeydestä. - Pelkästään tutkimuksen yhteiskunnallisen relevanssin painottaminen on lyhytnäköistä, Pauli sanoo lähdön kynnyksellä.

Liisa Koivula

Onko tietoa? Sähköisen tiedonhaun nykykuviot

Voidaanko hoitokäynnin yhteydessä annettavalla tupakoinnin riskejä koskevalla tietoiskulla auttaa tupakoitsijaa lopettamaan tupakointi? Löytyykö intervention tehosta tieteellisesti tutkittua näyttöä? Mistä löytyy suuren kirjallisuusmassan tiivistetty tieto?

Pentti Nieminen

Potilaan hoitoon pääsy ja valinnanvapaus

Maan uusi hallitus on tehnyt terveyspoliittisia linjauksia hallitusohjelmassaan. Hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa. Myös tilaaja-tuottajamallin käyttöönottoa kannustetaan. Palveluseteli otetaan käyttöön kotisairaanhoidossa vuoden 2008 alusta. Palvelusetelin käyttöä muussa terveydenhuollossa ei ole myöskään suljettu pois. Kela-korvausten osalta hammashoidon korvaustaso nostetaan 40 prosenttiin Kelan korvausperusteesta. Muu sairaanhoito ei ole saanut mainintaa tältä osin.

Marjut Laurikka-Routti

Epstein-Barrin virus ja sen aiheuttama lymfoproliferatiivinen oireyhtymä elinsiirtopotilailla

Epstein-Barrin virus (EBV) aiheuttaa nuoruusiässä yleisen mononukleoosin, mutta liittyy myös pahanlaatuisiin tauteihin. Perusterveiltä infektiopotilailta EBV-infektio voidaan osoittaa luotettavasti virusvasta-ainetutkimusten eli serologian avulla. Primaarisessa EBV-infektiossa kehittyy IgM- ja IgG-vasta-aineita viruksen kapsidiantigeenille (viral capsid antigen, VCA). Toipumisvaiheessa VCA-IgM-vasta-aineet häviävät, kun taas VCA-IgG-vasta-aineet säilyvät koko eliniän. EBV voi aktivoitua elimistössä, ja tuolloin serologia ei riitä taudinmääritykseen.

Sanna Aalto