Timo Kaukonen neuvottelupäälliköksi

Lääkäriliiton tulevaksi neuvottelupäälliköksi on valittu plastiikkakirurgi Timo Kaukonen, 41. Oulun yliopistosairaalassa aiemmin työskennellyt Kaukonen toimii nykyisin Coronaria Impact Oy:n lääketieteellisenä johtajana. Hänellä on vankka kokemus Lääkäriliiton luottamustehtävistä, mm. liiton hallituksen jäsenenä vuosina 1998-2000. Lääkäriliiton valtuuskunnassa hän on toimi 1998-2003, joista kaksi viimeistä vuotta sen puheenjohtajana.

Matrikkeliin ennätysmäärä vastauksia

Suomen Lääkäri 2007 -matrikkelia koskevaan kyselyyn on vastattu kiitettävän ahkerasti. Kesäkuun alussa 71 % lääkärikunnasta oli antanut vastauksensa, kun vastanneiden osuus edellistä matrikkelikirjaa viisi vuotta sitten tehtäessä oli tässä vaiheessa 59 prosenttia. Vastausaika jatkuu, joten tulossa on ennätysmäisen kattava esittely ammattikunnasta.

Apurahoja stipendi- ja täydennyskoulutusrahastosta

Lääkäriliiton jäsenten haettavana on ollut apurahoja kansainvälisiin tehtäviin, erityisesti kehitysmaissa lääkärinä toimimiseen tähtäävään koulutukseen, sekä lääkärien työoloihin, koulutukseen ja jaksamiseen liittyvään tutkimukseen ja koulutukseen.

Lääkäriliitto: Tupakan myynti luvanvaraiseksi

Tupakan myynnin muuttaminen luvanvaraiseksi parantaisi valvontaa ja ehkäisisi savukkeiden laitonta myyntiä alaikäisille, toteaa Lääkäriliitto lausunnossaan nikotiinivalmisteiden myyntiä koskevasta STM:n raportista. Liitto kummeksuu sitä, että lupaa ei vaadita tupakan kauppaamiseen, mutta siitä vieroittavien valmisteiden myyntiin kyllä.

Aromataasinestäjähoito vaikuttaa poikien kasvuun

Estrogeenillä on tärkeä merkitys poikien kasvun säätelyssä. Estrogeenivaikutuksen puuttuessa luuston kypsyminen on hidasta, pitkien luiden kasvulevyt eivät sulkeudu murrosiän lopussa ja pituuskasvu jatkuu poikkeuksellisen kauan. Lyhyiden poikien hoitaminen aromataasinestäjällä, joka estää estrogeenisynteesiä, voi siten lisätä heidän aikuispituuttaan pitkittämällä kasvukautta.

Matti Hero

Synnynnäistä sydänvikaa sairastavia seurattava tarkasti korjaustoimenpiteen jälkeen

Suomessa syntyvistä lapsista 0,75 %:lla on synnynnäinen sydänvika. Yleisin on kammioväliseinäreikä (20 %) ja seuraavaksi tavallisimmat avoin valtimotiehyt (14 %), eteisväliseinäaukko (10 %), eteis-kammioväliseinäaukko (7 %) sekä aortan koarktaatio (4 %). Osa sydänvioista ei vaadi hoitoa, osa voidaan hoitaa sydänkatetroinnissa tehtävällä toimenpiteellä ja osa joudutaan korjaamaan sydänleikkauksella. Joihinkin sydänvikoihin on edelleen tarjolla vain palliatiivista hoitoa.

Anneli Eerola

Lääkehoidon oikea ajoitus ratkaisevaa pienen keskosen sairastavuuden ehkäisyssä ja sivuvaikutusten välttämisessä

Tässä tutkimuksessa selvitettiin kolmen lääkkeen vaikutusta keskosten sairastavuuteen sekä lääkkeiden sivuvaikutuksia.

Outi-Maria Peltoniemi

Tehohoitoalkuinen infektio lisää hoidon kustannuksia ja potilaan kuoleman riskiä

Hoidon aikana kehittyvät infektiot ovat tehohoitopotilailla yleisempiä kuin muilla sairaalahoidossa olevilla potilailla. Infektioiden esiintyvyyttä ja merkitystä ei ole Suomessa aikaisemmin selvitetty. OYS:ssa tehdyssä tutkimuksessa selvitettiin 14 kuukauden aikana tehohoidossa vähintään 48 tuntia olleen 335 potilaan yksityiskohtaiset tiedot aikaisemmista sairauksista, tulovaiheen sairauden vaikeusasteesta sekä potilaille tehohoitoon tullessa että sen aikana kehittyneistä infektioista. Samalla kartoitettiin resurssien käyttöä, sairaalahoidon tuloksia, pitkäaikaiskuolleisuutta ja potilaiden hoidon jälkeistä elämänlaatua.

Pekka Ylipalosaari

Kasvainmerkkiaineet rintasyövän ennusteellisina tekijöinä

Klassiset ennustetekijät, kuten kasvaimen koko ja kainalon imusolmukemetastaasien löytyminen, kuvastavat rintasyövän uusiutumisriskiä ja lääkkeellisten liitännäishoitojen tarvetta paikallishoitojen jälkeen. Nykyisin useimmat kasvaimet havaitaan taudin alkuvaiheessa, jolloin näiden klassisten ennustetekijöiden käyttöarvo on rajallinen. Kliinisessä työssä olisi lisäksi tarpeen löytää uusia tekijöitä, joiden perusteella voitaisiin ennakoida käytettävissä olevien hoitojen tehokkuutta.

Eeva Rahko

Vasemman kammion toiminta vastasyntyneillä lapsilla

Syntymähetkellä sikiön verenkierto muotoutuu täysin uudelleen. Tämä prosessi muuttaa merkittävästi sydämen vasemman kammion esi- ja jälkikuormaa. Tässä väitöskirjatyössä selvitettiin vastasyntyneen vasemman kammion systolista ja diastolista toimintaa toistetuilla sydämen kaikukuvauksilla prospektiivisesti 3-5 päivän iästä 6 kk:n ikään. Tutkimusaineistona oli 25 tervettä täysiaikaista ja 27 ennenaikaista vastasyntynyttä, 18 hyvässä tasapainossa olevan diabeetikkoäidin lasta sekä 28 sellaista vastasyntynyttä, joilla oli fysiologisesti tai patologisesti avoin valtimotiehyt.

Andrea Kozák-Bárány