Kaksisuuntaista mielialahäiriötä tulisi seuloa erityisesti vakavasti masentuneilta

Kaksisuuntainen mielialahäiriö oli erittäin huonosti tunnistettu psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa: niistä kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavista potilaista, jotka tarvitsivat akuutisti hoitoa, 39 % ei ollut koskaan saanut oikeaa kliinistä diagnoosia. Erityisesti tyypin II häiriötä sairastavat potilaat ja naiset olivat huonommin tunnistettuja. Tunnistaminen näytti tapahtuvan perustuen ajankohtaisesti ilmeneviin ns. klassisiin eli maanisiin tai psykoottisiin oireisiin erityisesti sairaalahoitoa vaativissa jaksoissa. Näyttää että mielialahäiriö diagnosoitiin perustuen ajankohtaiseen oirekuvaan, unohtaen pitkittäisanamneesin merkitys.

Outi Mantere

Lääkeaineiden vaikutuksia AA-rottien alkoholin juomiseen

Väitöstutkimuksessa tutkittiin erilaisten lääkehoitojen vaikutuksia runsaan alkoholin juomisen eläinmallina käytettävien AA-rottien (Alko, Alcohol) alkoholin juomiseen. Tutkimuksissa käytettiin Suomessa yli 40 vuotta sitten alkoholin juomisen tutkimiseen kehitettyä AA-rottakantaa. AA-rottien ajatellaan mallintavan perinnöllistä taipumusta runsaaseen alkoholin juomiseen. Tutkimuksessa AA-rotat joivat alkoholia ajallisesti rajoitetun juomisen tutkimusasetelman mukaisesti. Tämän tutkimusasetelman ajatellaan tarjoavan mahdollisuuden tutkia lääkeaineiden vaikutuksia ehdollistuneeseen alkoholin juomiseen.

Kimmo Ingman

Lonkan tekonivelleikkaukseen liittyvät infektiot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta on keskeinen osa niiden ehkäisyä. Suomessa sairaalat ovat voineet osallistua vapaaehtoiseen Kansanterveyslaitoksen valtakunnalliseen sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) vuodesta 1999 lähtien. Tässä väitöskirjatutkimuksessa analysoitiin SIRO-seurannassa todettuja leikkausalueen infektioita ja niiden riskitekijöitä lonkan ja polven tekonivelleikkauksien ja reisiluun murtumien leikkauksien jälkeen. Lisäksi arvioitiin seurantatietojen laatua ja leikkauksen jälkeisten tekonivelinfektioiden kokonaismäärää Suomessa.

Kaisa Huotari

Refluksitaudin kirurginen hoito

Refluksitauti on aikuisväestössä erittäin yleinen; arvioiden mukaan 11-25 %:lla aikuisväestöstä länsimaissa on viikoittaisia oireita. Taudin oireet uusiutuvat herkästi ja potilaat tarvitsevat usein pitkäaikaista lääkitystä oireiden hoitoon. Kohtalaisen tai vaikean refluksitaudin leikkaushoidoksi on nykyään vakiintunut laparoskooppisesti tehtävä Nissenin fundoplikaatioleikkaus. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin kirurgian osuutta refluksitaudin hoidossa sekä arvioitiin refluksitaudin leikkaushoidon tuloksia useasta näkökulmasta. Väitöskirjatyössä suoritettiin 1990-luvun alkupuolella avoimeen ja laparoskooppiseen fundoplikaatioleikkaukseen satunnaistettujen potilaiden kontrollitutkimus eri leikkaustekniikoiden myöhäisvaiheen tulosten selvittämiseksi. Lisäksi tutkittiin leikkaushoidon osuutta kurkunpääoireisten potilaiden hoidossa sekä arvioitiin kirurgin laparoskooppisen fundoplikaatioleikkauskokemuksen vaikutusta leikkaustuloksiin.

Paulina Salminen

Paksu- ja peräsuolisyövän molekyyligeneettinen tausta

Monien paksu- ja peräsuolen syöpäoireyhtymien taustalla olevat geenivirheet on jo tunnistettu; esimerkkejä näistä harvinaisista oireyhtymistä ja alttiusgeeneistä ovat periytyvä ei-polypoottinen oireyhtymä (MLH1, MSH2, MSH6, PMS2), familiaalinen adenomatoottinen polypoosi (APC), MYH-polypoosi (MYH), Peutz-Jeghersin oireyhtymä (LKB1), juveniili polypoosi (SMAD4, BMPR1A) ja Cowdenin oireyhtymä (PTEN). Alttiusgeenien löytäminen on johtanut oireyhtymien tarkempaan luokitteluun ja avannut mahdollisuudet ennakoivalle geenitestaukselle ja syövän seulonnalle, minkä on todettu vähentävän merkitsevästi syöpäkuolleisuutta. Periytyvien syöpämuotojen tutkimus on myös tuonut keskeistä uutta tietoa yleiseen syöpätutkimukseen. Osa suvuista jää kuitenkin edelleen ilman diagnoosia geenitestauksen jälkeen. Onkin mahdollista, että taustalta löytyy vielä uusia suuren tai pienen riskin alttiusgeenejä, ja niitä pyrittiin tunnistamaan tässä tutkimuksessa.

Pia Alhopuro

Vasenkätisyydelle altistava geenimuoto tunnistettiin

Väitöskirjassa kuvataan kaksi ennestään tuntematonta geeniperhettä, jotka yhteensä käsittävät kuusi geeniä. Yksi tutkimuksen kiinnostavista tuloksista oli ensimmäisen vasenkätisyyteen liittyvän geenimuutoksen tunnistaminen; tämä tapahtui yhteistyössä Oxfordin yliopistossa työskentelevän tohtori Clyde Francksin kanssa. LRRTM1-geeni toimii aktiivisesti niin hiiren kuin ihmisenkin aivoissa jo sikiökaudella. Oletus on, että LRRTM1-geeni ohjaa osaltaan vasemman ja oikean aivopuoliskon kehittymistä toisistaan eroaviksi.

Juha Laurén

Terveydenhuollon työntekijöitä on enemmän kuin koskaan

Kunnat palkkasivat viime vuonna väkeä entistä kiivaampaan tahtiin. Erityisesti vakinaisia työntekijöitä tuli lisää.

Kuntajohtajat kärsivät stressistä

Kolmanneksella kuntajohtajista on uupumisoireita.

Rakennustyömailla vaanii yhä suurempi vaara

Työterveyslaitoksen Työ ja terveys Suomessa 2006 -katsauksen mukaan työtapaturmat ovat lisääntyneet varsinkin rakennusalalla.

Opiskeluterveydenhoidon velvoite tiukentuu

Opiskelijoiden terveydenhoidossa vallitsee epätasa-arvo. Kansanterveyslakiin tehtävä päivitys tuo kunnille entistä kovemman paineen järjestää asia kuntoon.