Lisäävätkö haponestäjät keuhkokuumeita?

Mahan suolahapon ajatellaan toimivan tehokkaana etulinjana mikrobipuolustuksessa. Sabotoivatko sitten haponeritystä estävät lääkkeet tätä jaloa puolustustehtävää? Joissain tutkimuksissa haponestäjiä syövillä on todettu enemmän suolistopatogeenien aiheuttamia infektioita ja yhdessä väitetään jopa keuhkokuumeiden lisääntyneen. Nyt tanskalaistutkijat varmistivat, vaikuttavatko haponestäjät todella keuhkokuumeen esiintymiseen.

Heikki Arvilommi

Pieniannoksinen ASA-hoito estää pre-eklampsiaa

Pre-eklampsian patofysiologiaan sisältyvät mikrotrombit, vasokonstriktio ja verihiutaleiden kasautuminen kapillaaritasolla. Tämä johti tutkimuksiin, joissa pre-eklampsiaa ehkäistiin pieniannoksisella ASA-hoidolla. Lupaavan alun jälkeen koettiin pettymys - hoidolla saatu hyöty osoittautui kiistanalaiseksi. Asiaa on nyt selvitetty meta-analyysillä, johon otettiin mukaan satunnaistetut ja lumekontrolloidut 31 tutkimusta (n = 32 000 raskautta). Pieniannoksinen ASA-hoito, muutamissa tutkimuksissa dipyridamoli, vähensi pre-eklampsian riskin 0,90:een verrattuna kontrollipotilaisiin, samoin riskin synnyttää lapsi alle 34. raskausviikon iässä. Kohdunsisäisiin kuolemiin, sikiön kasvun hidastumiseen ja raskauden aikaisiin verenvuotoihin ei profylaksialla ollut vaikutusta. Näistä meta-analyysin osa-aineistoista ei noussut esille selkeitä alaryhmiä, joissa hoito olisi ollut erityisen tehokasta tai erityisen tehotonta. ASA-profylaksian vaikutus ei ollut kovin voimakas. Lehden toimituksen asiantuntijat kuitenkin kommentoivat tätä tutkimusta ja korostivat aiemman Cochrane-analyysin esilletuomaa mini-ASA:n hyötyä erityisissä riskiryhmissä, joita ovat diabeetikot, verenpainetautia sairastavat, monisikiöiset raskaudet ja naiset, joilla on aiemmin ollut pre-eklampsia. ASA:lla on myös anti-inflammatorinen vaikutus sytokiineihin, jotka vaikuttavat pre-eklampsian puhkeamiseen. Ylipainoiset raskaana olevat naiset voisivat saada profylaksista erityisen hyödyn, koska ylipainoisilla pre-eklampsiaan liittyvä sytokiinituotanto on ilmeisesti lisääntynyt.

Pertti Kirkinen

Vain osa masennusoireista ennakoi ateroskleroosia

Masennus, ahdistuneisuus ja vihamielisyys liittyvät kohonneeseen ateroskleroosin riskiin. Nyt yhdysvaltalaistutkijat seurasivat kolmen vuoden ajan 324 aikuisen ateroskleroosin indikaattorina käytetyn kaulavaltimon intiman paksuuden muutosta ja sen yhteyttä potilaiden raportoimaan masennusoireiluun. Aiempien tutkimusten mukaan depressiivinen oireilu ennakoi intiman paksuuntumista, vaikka sekoittavat tekijät otettiin huomioon. Ahdistuneisuus, vihamielisyys ja vihan kokemukset tai ilmaukset eivät yhdistyneet intiman muutoksiin. Kun sitten masennusmittarina käytetyn Beck Depression Inventorin oireklustereita tarkasteltiin erikseen, kävi ilmi, että somaattis-vegetatiiviset oireet yhdistyivät intiman muutoksiin, mutta kognitiivis-affektiiviset eivät.

Raimo K. R. Salokangas

Voiko fundoplikaatiotuloksen ennakoida?

Pystyasennossa tapahtuva gastroesofageaalinen refluksi johtuu huonosta vatsalaukun tyhjenemisestä. Aiemmin on arveltu, että laparoskooppinen antirefluksileikkaus ei ole hyvä parannuskeino tässä tilanteessa. Väitteen selvittämiseksi australialainen työryhmä tutki 372 antirefluksileikkaukseen tulevaa potilasta tekemällä ennen leikkausta ruokatorven 24 tunnin pH-mittauksen sekä vatsalaukun tyhjenemistutkimuksen. Potilaista 31 %:lla oli hidastunut vatsalaukun tyhjeneminen ja 109:llä oli refluksia pystyasennossa, 57:llä makuuasennossa ja 206:lla sekä pystyssä että makuulla ollessa. Leikkauksen tuloksia arvioitiin 3 kk sekä 1, 2 ja 5 vuotta leikkauksen jälkeen.

Tom Scheinin

Syöpä ei leviä verensiirron kautta

Verituotteen siirtoon liittyy harvoin vakavia akuutteja haittoja. Mahdollisia myöhäishaittoja kuitenkin tunnetaan huonosti. Syövän kaltaisen kroonisen sairauden siirtyminen ihmisestä toiseen voisi olla mahdollista. Asiaa selvitettiin pohjoismaisessa rekisteritutkimuksessa, jossa oli mukana 354 094 verituotteen siirron saanutta potilasta. Osa verenluovuttajista oli sairastunut 5 vuoden kuluessa luovuttamisen jälkeen syöpään (n=12 012, 3 % kaikista). Verenluovutuksen jälkeen syöpään sairastuneen ihmisen verituotteen siirto ei lisännyt saajan riskiä sairastua syöpään (riskikerroin 1,00).

Sirkku Jyrkkiö

Lisäävätkö testisuureiden ja p:n arvot lukijoiden ymmärrystä?

Marko Elovainio ym. käsittelivät lääkärien työoloja ja terveyttä Lääkärilehdessä äskettäin julkaistussa terveydenhuoltotutkimuksessa (SLL 20-21/2007, s. 2071-6). Tulokset julkaistiin taulukoina, joissa ilmoitetaan erikseen naisten ja miesten vastausten osuudet prosentteina. Kaksi viimeistä saraketta olivat khi2 ja p-arvo. Taulukoiden tai muusta tekstistä ei valitettavasti selvinnyt, mihin testauksiin nämä arvot liittyivät. Mitkä olivat ne hypoteesit, joiden oikeellisuutta oli testattu aineistolla, jonka todennäköisyyksiä kuvaamaan sopi parhaiten khi2-testin jakaumat?

Esa-Pekka Takala

Lehti pyrkii myös NNT-lukujen ilmoittamiseen

Lääkärilehden kirjoitusohjeissa todetaan, että käytetyt tilastomenetelmät on hyvä ilmoittaa niin tarkasti, että lukija voi tarvittaessa tarkistaa analyysit. Tämä edellyttää aineiston raportointia sellaisilla tunnusluvuilla, joilla analyysit voi toistaa. Tuloksista kehotetaan antamaan tunnusluvut (esim. luottamusvälit), jotka kuvaavat, kuinka tarkka arvio esimerkiksi intervention tehosta on saatu pelkkien hypoteesien testauksen (p-arvot) sijasta. Tilastolliset termit, lyhenteet ja symbolit pyydetään määrittelemään.

Toimitus

Epäkelvot käytännöt pilaavat terveyskeskuslääkärin työn ydintä

Simo Kokko herätteli keskustelua lääkärien paosta terveyskeskuksista (SLL 20-21/2007, s. 2022). Mahdollisia syitä ovat ainakin lääkärien asema terveydenhuollon asiantuntijoina omassa organisaatiossaan ja ehkäisevän työn järjestäminen.

H. Tapio Hanhela

Lääketeollisuus ry: Kelan lääkemenojen kasvu on maltillista

Kelan tutkimusprofessori Timo Klaukka kirjoitti Suomen Lääkärilehden lääkeinfo-palstalla (SLL 23/07) otsikolla "Lääkekulut kasvavat edelleen". Artikkelin mukaan Kelan korvaamien lääkkeiden kustannukset kasvoivat 5,5 % kuluvan vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Näkökulmana oli siis potilaan ja yhteiskunnan maksama kokonaishinta lääkkeistä; ts. apteekeista ostetut korvattavat lääkkeet.

Nadia Tamminen

EPO-hoidossa normaali on liikaa

Erytropoietiini (EPO) on munuaisten tuottama hormoni, joka säätelee punasolujen tuotantoa luuytimessä. Krooniseen munuaisten vajaatoimintaan liittyvä ns. renaalinen anemia johtuu pitkälti sen puutteesta. Ensimmäiset kliiniset tutkimukset soluviljelmissä tuotetun rekombinantti-EPO:n käytöstä anemian hoidossa julkaistiin 20 vuotta sitten (1), ja muutamassa vuodessa EPO:n käyttö vakiintui aluksi dialyysipotiladen ja myöhemmin myös muiden munuaispotilaiden anemian hoidossa. Sittemmin EPO:a on alettu yhä enemmän käyttää myös syöpätauteihin liittyvän anemian hoitoon.

Heikki Saha