Kosteus- ja homevauriot työpaikoilla ja kodeissa Terveydenhuollon rooli terveyshaittojen tutkimisessa

Sisäilmasto-ongelmia voivat aiheuttaa monet tekijät, kuten kuiva ja tunkkainen huoneilma, pölyt ja kuidut, veto, riittämätön ilmanvaihto, liian matala tai korkea lämpötila, materiaaliemissiot, kostuneet rakenteet ja homevaurioihin liittyvät mikrobit.

Jukka Uitti, Tuula Putus, Sanna Lappalainen, Eero Palomäki, Kari Reijula

Kosteusvauriomikrobien aiheuttamien sairauksien tutkiminen

Kosteusvauriomikrobien aiheuttamista oireista yleisimmin esiintyviä ovat silmien ja hengitysteiden ärsytysoireet, sekä yleisoireet, kuten väsymys ja päänsärky. Näitä aiheuttavat myös muut sisäilmastotekijät kuin altistuminen kosteusvauriolle tai mikrobeille. Ne yleensä häviävät altistumisen loputtua.

Henrik Nordman, Jukka Uitti, Elina Toskala-Hannikainen, Osmo Kari, Ritva Piipari

Cochrane-yhteistyö - missä mennään 13 vuoden jälkeen?

Cochrane-verkosto kokoontui hiljattain Dublinissa. Kolme päivää kestänyt vuosikokous keräsi Irlantiin 800 verkostoon kuuluvaa tutkijaa ja muita kiinnostuneita 40 maasta. Suomesta mukana oli kymmenen terveydenhuollon ammattilaista, joista pääosa työskentelee Finohtassa. Kokouksen aiheena oli katsausten kriittinen tarkastelu ja entistä parempien sekundaaritutkimuksen menetelmien kehittäminen.

Iris Pasternack, Minna Kaila

Terveyskeskuslääkärillä huomattava osuus keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheen hoidossa

Hoitoilmoitusrekisterin mukaan päivystyskäynnillä alkaneet keuhkoahtaumataudin hoitojaksot ovat lisääntyneet, mutta hoitoajat ovat lyhentyneet. Hoidon painopiste on selvästi siirtymässä yleislääkäreille.

Pekka Lampela, Olli Säynäjäkangas, Timo Keistinen

Tanssi on kieli sille mistä ei voida puhua

On talvi. Nuori nainen hiihtää päivästä toiseen Kallaveden jäällä ja pohtii ahdistuneena elämäänsä. Hän opiskelee lääkäriksi, mutta ei ole varma, onko omalla alallaan. Tänään nainen asuu Jyväskylässä ja on 51-vuotias psykiatrian erikoislääkäri sekä vastavalmistunut tanssiterapeutti.

Liisa Koivula

Palliatiivinen sedaatio - eettinen ongelma?

Palliatiivisella sedaatiolla tarkoitetaan kuolevan potilaan sedatoimista eli tietoisuuden alentamista ja uneen vaivuttamista tilanteessa, jossa hänen vaikeita oireitaan ei millään muulla tavoin saada lievitettyä. Yleisimmin kysymyksessä on syöpäsairauden loppuvaihe, ja sedaation indikaationa on sietämätön kipu tai sietämätön hengenahdistus. Sedaatio saadaan aikaan esim. suoneen annosteltavalla midatsolaamilla, mutta muitakin bentsodiatsepiineja on käytetty. Sedaatio edellyttää aina hoitavan lääkärin, potilaan ja lähiomaisten yhteistä päätöstä.

Palliatiivisen Lääketieteen Yhdistyksen Hallituksen Koollekutsuma Moniammatillinen Työryhmä, Anneli Vainio, Juha Hänninen

Sedaatiokeskustelun takana huoli oirehoidon ja hoitopaikkojen riittämättömyydestä

Nyt käytävän sedaatiokeskustelun takana on huoli oireenmukaisen hoidon saatavuudesta ja lääkärien osaamisesta. Suomesta puuttuu kansallinen ohjelma, joka takaisi palliatiivisen lääketieteen ja syövänhoidon kokonaisvaltaisen kehitystyön. Lisäksi tulevaisuudessa kunnat ovat saamassa entistä enemmän päätösvaltaa terveydenhuollon resurssien suuntaamisesta sen sijaan, että luotaisiin maan kattavia sitovia kehittämisohjelmia.

Eeva Salminen, Katri Elina Clemens

Terveydenhuollon luokittelujen kehitys Pohjoismaissa

Tautiluokituksia koskevan systematiikan perustaja oli ranskalainen lääkäri François Boissier de Sauvages. Hän julkaisi ensimmäinen tautiluokittelunsa 1731 ja laajennetun laitoksen siitä 1768. Pohjoismaissa ensimmäisen tautiluokituksen laati Carl von Linné 1763. Ruotsissa ja siihen kuuluneessa Suomessa valtakunnallinen kuolinsyiden tilastointi alkoi 1749 seurakuntien väestökirjanpidon mukana.

Arno Forsius

Raskauden keskeytyksestä

Ruotsin gynekologiyhdistyksen (SFOG) perhesuunnittelutyöryhmän kirja Inducerad abort kuuluu yhdistyksen julkaisemaan sarjaan, jossa raportoidaan gynekologian ja obstetriikan keskeisistä teemoista. Sarjaa on julkaistu jo vuodesta 1980 lähtien ja nyt arvosteltava raportti on sarjan 54. julkaisu. Tällaisen sarjan julkaiseminen sinänsä on hatunnoston arvoinen teko erikoislääkäriyhdistykseltä.

Mika Nuutila

Potilaan parhaaksi - mutta ei millä hinnalla hyväänsä!

Teleradiologia on tullut ja sitä myöten myös teleradiologiabisnes. On tietenkin oikein, että tehdystä työstä maksetaan korvaus. On selvää, että teleradiologia ei toimi vain radiologien voimin; monenlaista teknistä tietämystä ja välineistöä tarvitaan myös. Nekin maksavat.

Auli Malinen