Leikkausta edeltävä kemosädehoito parantaa ruokatorvisyövän hoitotuloksia

Ruokatorvisyöpä on huonoennusteinen tauti. Radikaali leikkaus sopii vain osalle potilaista, ja leikatuista suurella osalla tauti uusiutuu.

Sirkku Jyrkkiö

Sepelvaltimotautikohtauksen kiireinen kajoava hoito ei aina ole hyödyllistä

Tämän lehden palstoillakin käsitellyn ICTUS-tutkimuksen neljän vuoden seurannan tulokset julkaistiin vastikään. Tutkimuksessa satunnaistettiin yhteensä 1 200 sepelvaltimotautikohtauspotilasta, joiden troponiinitaso oli koholla, joko aikaiseen kajoavaan hoitostrategiaan tai selektiivisesti kajoavaan hoitostrategiaan. Edellisessä tehtiin sepelvaltimoiden varjoainekuvaus lähes kaikille jo kahden vrk:n kuluessa satunnaistamisesta ja 76 %:lle tehtiin samalla revaskularisaatiokin. Toisessa hoitoryhmässä tehtiin kuvaukset ja revaskularisaatio vain harkitusti oireiden ja rasituskokeiden perusteella, jolloin alkuvaiheessa revaskularisaatioon "joutui" vain 40 % potilaista. Molempia ryhmiä hoidettiin asianmukaisella lääkehoidolla kohtauksen jälkeen. Tosin klopidogreelia sai kotiutettaessa vain runsaat puolet potilaista.

Juhani Airaksinen

Vilkas kanssakäyminen ärhäköittää viruksen

Ei uskoisi, että matkailun vaikutusta infektioepidemiologiaan voitaisiin tutkia laatikossa asuvan toukkayhteisön avulla, mutta näin on. Vallitsevan teorian mukaan mikrobin infektiivisyys vaihtelee isäntien sosiaalisen elämän mukana. Kiinteässä yhteisössä virulentti mikrobi sairastuttaa koko ympäristön, eikä sille enää ole uusia uhreja. Siksi sen virulenssi laskee.

Heikki Arvilommi

Tyroksiinihoito kannattaa myös lievässä subkliinisessä hypotyreoosissa

Kliinikko toteaa subkliiniseen hypotyreoosiin (S-TSH suurentunut, S-T4v viitealueella) varsin usein. Tilaan on vaikea ottaa kantaa, koska on epävarmaa, hyötyvätkö lievät tapaukset tyroksiinihoidosta.

Camilla Schalin-Jäntti

Faskikulaatioita ilmenee lähes jokaisella ja päivittäin

Liisa Luostarinen ym. kirjoittavat tavallisista vaivoista, kiusallisista lihasten krampeista ja nykinöistä (SLL 9/2007, s. 873-6).

Tapani Salmi

Käytännönläheisen katsauksen antia voi täsmentää tietokannoista

Kiitän dosentti Salmea erinomaisista kommenteista koskien lyhyttä katsaustamme Kiusalliset lihasten krampit ja nykinät. Katsaus haluttiin pitää käytännönläheisenä, jolloin neurofysiologisten ilmiöiden kuvaaminen jäi puuttumaan.

Liisa Luostarinen

Ajattelu ja ihminen: sähkömagnetismiako?

On hankala todistaa oikeaksi professori Kari Enqvistin kolumnissaan Kaiken Arkipäiväisen Teoria (SLL 8/2007, s. 775) esittämää käsitystä siitä, että ajattelu olisi sähkömagnetismia. Kuinka mahdollinen todistaja selvittäisi sen noidankehän, että hänen todistuksessaan tarvitsemansa ajattelun osoittaminen sähkömagnetismiksi vaatii myös ajattelua, mikä hänen pitäisi taas osoittaa sähkömagnetismiksi, jne.

Seppo Heikkilä

Stenttitromboosin vaaraa voidaan vähentää

Vuonna 2006 Suomessa tehtiin yli 9 000 pallolaajennusta, kolme kertaa enemmän kuin sepelvaltimoiden ohitusleikkauksia. Metallistenttejä käytettäessä pallolaajennuksella hoidetun kaventuman merkittävä, oireita aiheuttava uudelleenahtautuminen eli restenoosi ilmaantuu noin 10 %:lle potilaista, mutta lääkestentit ovat pienentäneet riskin alle 5 %:iin (1). Lääkestenttien restenoosia estävä vaikutus perustuu neointimaalista hyperplasiaa hillitsevien lääkkeiden paikalliseen vaikutukseen ahtaumakohdassa.

Antti Ylitalo

Keuhkosyöpä jää edelleen parantamatta

Syövän hoidon ammattilaiset ovat saaneet viime vuosina usein viestittää ilosanomaa parantuneista hoitotuloksista, mutta keuhkosyöpä on edelleenkin suuri haaste. Edistysaskeleita on toki tapahtunut: diagnostiset menetelmät ovat kehittyneet, sairaaloihin on pystytetty moniammatillisia yhteistyöryhmiä keuhkosyöpäpotilaita hoitamaan, ja osaamisen taso on sen myötä monella rintamalla kohentunut. Myös hoitostrategioita on kehitetty ja uusia lääkkeitä on tullut käyttöön. Tästä huolimatta taudin pitkäaikaisennuste on pysynyt sietämättömän huonona: Suomessa viiden vuoden kuluttua diagnoosihetkestä vain noin 10 % potilaista on elossa. Sekin on toki on noin tuplasti parempi kuin esimerkiksi Tanskassa.

Seppo Pyrhönen

Keuhkosyövän oireet ja diagnostiikka

Keuhkosyövän pääoireet ovat yskä, veriyskä, hengenahdistus, rintakipu ja toistuvat keuhkokuumeet. Keuhkosyöpää epäiltäessä thoraxröntgenkuvaus on tärkein alkututkimus.

Riitta Mäkitaro