78378 osumaa

HIV:n lääkehoito yleistyy hiljalleen kehitysmaissa

WHO:n ja YK:n AIDS-ohjelman (UNAIDS) mukaan jo noin kaksi miljoonaa HIV-potilasta saa kehitysmaissa retroviruslääkehoitoa. Lisäys on merkittävä, sillä vuonna 2005 WHO:n "3 by 5" -kampanjan alkaessa lääkehoidossa oli alle puoli miljoonaa potilasta. Silti yli 7 miljoonaa HIV-potilasta on kehitysmaissa edelleen vailla lääkehoitoa. Heistä lähes 5 miljoonaa asuu Saharan eteläpuolella Afrikassa ja 1,5 miljoonaa Aasiassa. Lähes miljoonasta HIV-tartunnan saaneesta lapsesta lääkehoitoa saa vain noin 15 %. Retroviruslääkkeiden hinnat ovat laskeneet kehitysmaissa parissa vuodessa 40-70 %. Hinnoissa kehitysmaiden välillä voi silti olla 3-5-kertaisia eroja, ja halvimmillaan vuoden lääkehoito maksaa noin 1 200 euroa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

HIV-lääkkeet voivat lisätä sydäninfarktiriskiä

Tietyt HIV-infektion hoitoon käytettävät lääkkeet voivat lisätä sydäninfarktin riskiä. Tämä tuli ilmi avoimessa prospektiivisessa tutkimuksessa, jossa seurattiin yli 23 400 HIV-potilaan sairastumista sydäninfarktiin. Aineisto kerättiin Euroopasta, Yhdysvalloista ja Australiasta, ja seuranta-aika oli noin 4,5 vuotta (94 500 henkilövuotta). Viruslääkehoitoa saamattomilla sydäninfarktien määrä oli 1,53 / 1 000 henkilövuotta, mutta kuusi vuotta HIV-proteaasin estäjiä käyttäneillä se oli 6,1 / 1 000 henkilövuotta. Ei-nukleosidirakenteiset HIV-lääkkeet eivät näyttäneet lisäävän sairastumisriskiä. Sydäninfarktia lisäävän vaikutuksen katsottiin aiheutuvan ensisijassa epäedullisista vaikutuksista, joita HIV-proteaasin estäjät kohdistavat seerumin lipideihin.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Osastosihteerin muisti pätkii - tapauksen ratkaisu

56-vuotias nainen hakeutui työterveyslääkärin vastaanotolle muistivaikeuksien vuoksi. Hän koki työnsä tutkimusyksikössä osastosihteerinä vaativaksi ja stressaavaksi. Mielialaongelmia ei ollut. Muisti oli alkanut heikentyä vähitellen, päätetyöskentely tuntui entistä hankalammalta ja tasapaino epävarmalta. Paino oli pudonnut kevään aikana pari kiloa.

Seppo Soinila, Raili Kauppinen

Sikiön vaikea asfyksia potilasvahinkona Potilasvakuutuskeskuksen korvaamat tapaukset vuosilta 1987-2002

Syntyvän lapsen vammautuminen tai menehtyminen synnytyksen aikaiseen asfyksiaan on aina perheelle suuri tragedia. Se on myös kalleimpia potilasvakuutuksesta korvattavia vahinkoja. Tutkimuksen tarkoituksena on löytää keinoja ehkäistä sikiön vaikeaan hapenpuutteeseen liittyviä potilasvahinkoja.

Minna Kuusisto, Päivi Ylitalo, Reima Palonen, Martti Mikkonen, Mika Gissler, Tapio Kurki

Varapääjohtaja, madame Pauli Perustutkimuksen puolestapuhuja

Suomen Akatemiasta EU:n huippuvirkaan siirtyvää Anneli Paulia hirvittää uudessa työssään vain yksi asia, EU-byrokratia. Tätä luettaessa Pauli on jo Brysselissä ja Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen varapääjohtajana. Hänen mukanaan Eurooppaan lähti vankka näkemys perustutkimuksen tärkeydestä. - Pelkästään tutkimuksen yhteiskunnallisen relevanssin painottaminen on lyhytnäköistä, Pauli sanoo lähdön kynnyksellä.

Liisa Koivula

Potilaan hoitoon pääsy ja valinnanvapaus

Maan uusi hallitus on tehnyt terveyspoliittisia linjauksia hallitusohjelmassaan. Hallitus edistää julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa. Myös tilaaja-tuottajamallin käyttöönottoa kannustetaan. Palveluseteli otetaan käyttöön kotisairaanhoidossa vuoden 2008 alusta. Palvelusetelin käyttöä muussa terveydenhuollossa ei ole myöskään suljettu pois. Kela-korvausten osalta hammashoidon korvaustaso nostetaan 40 prosenttiin Kelan korvausperusteesta. Muu sairaanhoito ei ole saanut mainintaa tältä osin.

Marjut Laurikka-Routti

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkärilehden työpaikat