Eduskuntavaalien 2007 lääkäriehdokkaat esittäytyvät

Lääkärilehti esittelee kevään 2007 eduskuntavaaleissa ehdokkaina olevat lääkärit. Kaikki ehdokkaat ovat saaneet mahdollisuuden vastata kolmeen Lääkärilehden tekemään terveyspolitiikkaa koskevaan kysymykseen. Lehdelle vastauksensa toimittaneet lääkärit on esitelty satunnaisessa järjestyksessä tässä ja kahdessa edellisessä Lääkärilehdessä (7/16.2 ja 8/23.2.2007).

Suomen Lääkäriliitto: Terveydenhuollon kansallisen tietojärjestelmän on toimittava joustavasti paineessakin

Suomen Lääkäriliiton mielestä terveydenhuollon kansallisen tietojärjestelmän kehittely vaatii lisää selvityksiä. Liitto korostaa järjestelmän toimivuutta ja yksinkertaistamista esimerkiksi potilaan suostumusten antamisessa.

Tanja Hannus

Taskutilastoista tuoretta tietoa lääkäreistä

Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2007 yhteensä 21 771. Heistä työikäisiä ja Suomessa asuvia oli 17 163. Eläkkeellä olevien lääkärien määrä kasvaa voimakkaasti ja se oli vuodenvaihteessa 3 321. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit hankkivat laillistuksen Suomesta. Kaikki eivät hakeudu tänne töihin, joten Suomessa oleva lääkärityövoima on pienempi kuin laillistettujen lääkärien määrä.

Marit Henriksson

Lääkärimatrikkeliin kannattaa antaa tietonsa

Suomen Lääkäriliiton julkaisema Lääkärimatrikkeli on tärkeä kuvaus ammattikunnasta. Kirja toimii erinomaisena esittelynä lääkäristä yksilönä kun hän esimerkiksi hakee uutta virkaa tai kun häneltä pyydetään kirjoitusta johonkin alan lehteen tai kun haetaan luennoitsijan taustatietoja.

Olli Meretoja

Ensimmäisen Suomessa koulutetun lääkärin väitöskirjat suomennettu

Lääketiedettä on opiskeltu Turun Akatemiassa sen perustamisesta vuodesta 1640 alkaen, mutta osa tutkinnosta oli alkuaikoina suoritettava ulkomailla. Ensimmäinen kokonaan Suomessa opiskellut lääkäri oli Johannes Ekelund (1712-1746). Turun lääketieteen historian yhdistys on nyt yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa julkaissut näköispainoksen ja suomennoksen Ekelundin väitöskirjoista.

Marit Henriksson

Eduskuntavaalien 2007 lääkäriehdokkaat esittäytyvät netissä Joko olet testannut lääkärien vaalikonetta?

Melkein kaikki kevään eduskuntavaaleissa ehdolla olevat 50 lääkäriä ovat vastanneet lääkärien vaalikoneeseen. Vaalikoneen löydät osoitteesta www.laakariliitto.fi. Vaalikoneen avulla voit verrata ehdokkaiden terveyspoliittisia näkemyksiä omiin mielipiteisiisi. Vaalikoneessa kysytään ehdokkaiden kanta muun muassa yksityissektorin rooliin palvelujen tuottajana, terveyskeskusten yhdistämiseen ja terveydenhuollon rahoituspohjan vahvistamiseen.

Tanja Hannus

Ulkustaudin epidemiologia

Ruoansulatuskanavan yläosan sairauksien tutkimisen kultaisena standardina pidetään endoskooppista tutkimusta, mutta epidemiologisissa tutkimuksissa sitä on käytetty harvoin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ulkustaudin esiintyvyyttä ja riskitekijöitä aikuisväestössä ja arvioitiin esofagogastroduodenoskopian käyttöä epidemiologisessa tutkimuksessa.

Pertti Aro

Refluksioireet yleisiä ruotsalaisella aikuisväestöllä

Tutkimuksessa selvitettiin ruokatorven refluksitaudin, erosiivisen esofagiitin, Barrettin ruokatorven ja eosinofiilisen esofagiitin esiintyvyyttä ja riskitekijöitä ruotsalaisessa aikuisväestössä ja arvioitiin hankalien refluksioireiden esiintymistä ja vaikutusta elämänlaatuun.

Jukka Ronkainen

Skitsofrenian taudinkulku ja ennuste

Skitsofrenian taudinkulkua ja ennustetta selvitettiin yleisväestöön pohjautuvassa aineistossa, joka muodostui Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntyneistä henkilöistä. Taudinkulun arvioinnissa käytettiin mm. oireiden määrää, psykiatrisen hoidon tarvetta, sosiaalista toimintakykyä ja työkykyä. Lisäksi haluttiin selvittää, mitkä varhaiseen kehitykseen ja sairauteen liittyvät tekijät vaikuttavat skitsofrenian ennusteeseen. Tutkittavat henkilöt olivat tutkimushetkellä noin 35-vuotiaita ja he olivat olleet sairaana keskimäärin 10 vuotta.

Erika Lauronen

Rotavirusinfektiot eivät aiheuta nuoruustyypin diabetesta

Rotavirus on tavallinen lasten vatsataudin aiheuttaja. Suurelle osalle tutkituista lapsista kehittyi ensimmäisten elinvuosien aikana rotavirusvasta-aineita sairastetun rotavirusinfektion merkkinä. Väitöstutkimuksessa havaittiin, että rotavirusvasta-aineiden lisääntymisen yhteydessä lapsilla syntyy usein myös soluvälitteinen immuunivaste rotavirusta kohtaan. Lapsilla soluvälitteinen immuunivaste rotavirusta kohtaan oli nopeasti ohimenevä, mutta terveillä aikuisilla todettiin vahvoja soluvälitteisiä immuunivasteita rotavirusta kohtaan, ilmeisesti toistuvien infektioiden seurauksena.

Miia Mäkelä