Ftalaatit pois lääkevalmisteista?

Euroopan lääkelaitoksessa Lontoossa tutkitaan mahdollisuutta luopua lääkeaineissa käytetyistä ftalaateista ja korvata ne muilla yhdisteillä. Ftalaatteja on mm. ulseratiivisen koliitin, haimatulehduksen ja kystisen fibroosin hoitoon käytetyissä lääkevalmisteissa. Ftalaatit suojaavat lääkkeen vaikuttavaa ainetta mahan suolahapolta ja modifioivat lääkkeen vaikutusaikaa. Ruotsin lääkelaitos (Läkemedelsverket) viittaa julkisuutta saaneeseen tanskalaiseen tutkimukseen, jossa suuret ftalaattiannokset olivat haitallisia eläinten lisääntymiskyvylle. Lääkelaitos kehottaa potilaita jatkamaan lääkehoitojaan tavalliseen tapaan.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

AstraZeneca lopetti ateroskleroosilääkkeen kehittelyn

Ateroskleroosin estäjää (AGI-1067), jolla on antioksidanttivaikutus ja joka estää tulehdusta, on tutkittu yli 6 000 sepelvaltimotautipotilasta ja yli 250 tutkimuskeskusta käsittäneessä kliinisessä tutkimuksessa (ARISE). Lumekontrolloidussa tutkimuksessa tutkittiin, mitä lisäapua AGI-1067 toisi lisättynä tavanomaiseen hoitoon, kun ajatellaan sepelvaltimotautiin liittyviä kuolemia, sydänkohtauksia, aivohalvauksia ja sairaalahoitoja. ARISE-tutkimuksen tulokset eivät osoittaneet riittäviä myönteisiä havaintoja päätetapahtumissa.

Juhana E. Idänpään-Heikkilä

Kolmas diagnoosi osui oikeaan - mikä oli selkäkivun syy?

55-vuotias nainen soitti tutulle lääkärille tavallista pahemman ristiselkäkivun takia. Lievää kipuilua oli esiintynyt aiemminkin, mutta harvakseltaan. Puhelinkeskustelun perusteella lääkäri arveli kipua lannerankaperäiseksi ja määräsi tulehduskipulääkettä. Kipulääke ei kuitenkaan auttanut ja potilas kävi työterveyslääkärillä, joka virtsanäytteen perusteella epäili virtsatietulehdusta ja antoi tähän lääkityksen. Vieläkään ei helpottanut, vaan kipukohtaus uusi ja kipu muuttui erittäin ärhäkäksi. Potilas hakeutui seuraavana päivänä terveyskeskuksen ensiapupäivystykseen.

Hannu Koponen

Seuraa Johtajaa

Irrationaalisiin uskomuksiin nojautuminen ja toimiminen ryhmän tavoitteiden edellyttämällä tavalla ovat ihmiselle ominaisia. Sekä kokeellinen psykologia että naturalistinen käyttäytymisen havainnointi tukevat käsitystä, jonka mukaan yksilöllinen harkinta ja vastuun kantaminen väistyvät varsin helposti. Milgramin tottelevaisuuskokeissa 1960-luvulla koehenkilön piti antaa sähköiskuja toiselle koehenkilölle aina, kun tämä teki virheen oppimistehtävässä. Uudesta virheestä seurasi entistä kovempi isku. Koetta perusteltiin väittämällä tutkimuskohteeksi rankaisemisen vaikutusta oppimiseen. Tosiasiassa tutkittiin, tottelivatko koehenkilöt kokeenjohtajan määräyksiä silloinkin, kun uhri sähköiskun saatuaan huusi tuskaisesti ja pyysi, että koe keskeytettäisiin. Näytellyt kipu- ja pelkoreaktiot ja jopa viittaukset kuolemanvaaraan merkitsivät useimmille koehenkilöille vähemmän kuin käsky jatkaa. Myös esimerkiksi tutkimukset sosiaalistumisesta siviiliväestöön kohdistuviin teloitus- ja hävitystehtäviin varsin valikoitumattomassa saksalaisessa reservipoliisipataljoonassa toisessa maailmansodassa antavat pessimistisen kuvan. Ryhmäpaineen vallitessa useimmat taustaltaan aivan tavalliset ihmiset näyttävät primitivisoituvan hyvin helposti.

Hannu Lauerma

Lääkärien arviot kansallisen terveyshankkeen aikana terveyskeskustyössä tapahtuneista muutoksista

Kansallisen terveyshankkeen yksi päätavoite on ollut toimiva perusterveydenhuolto. Vuonna 2002 suoritetussa kyselyssä lääkärit halusivat kehittää oman työn hallintaa, palkkausta ja työnjakoa sekä vähentää päivystysrasitusta. Selvitimme lääkärien näkemyksiä, mihin suuntaan terveyskeskustyö on edennyt terveyshankkeen aikana.

Arto Vehviläinen, Outi Valkonen, Jorma K. Takala, Esko Kumpusalo

"Liikaa luentoja, liian vähän potilaita" Oulun yliopistossa pyritään kehittämään psykiatrian perusopetusta

Psykiatrian perusopetuksessa opetetaan tunnistamaan ja hoitamaan mielenterveyden häiriöitä. Opiskelijat ovat kokeneet opetuksen liian teoreettiseksi. Tammikuussa 2005 toteutettiin ensimmäisen kerran hajautettu opetus, jossa psykiatrian kurssi sisälsi viikon harjoittelujakson.

Minna Rehell, Helinä Hakko, Mailis Mäkelä, Sari Lindeman

Potilasturvallisuus paranee puhumalla, ei virheitä piilottelemalla

Potilasturvallisuus paranee vasta, kun siitä voidaan nykyistä avoimemmin puhua, todettiin Maltalla helmikuun lopussa järjestetyssä potilasturvallisuutta käsitelleessä kokouksessa.

Heikki Pälve

Genetiikka siirtyy geenivirheiden kartoituksesta tautien hoitoon

Perinnöllisyyslääketieteen oppikirjan ensimmäinen painos ilmestyi 1998 ja toinen 2002. Kun lukee nyt ilmestynyttä kolmatta painosta, havaitsee helposti alan nopean ja valtavan kehityksen. Painopiste on paljolti siirtynyt geneettisten tautien kuvauksista niiden syiden usein hyvinkin perusteelliseen analyysiin. Enää ei ole nähty aiheelliseksi edes geenien ja DNA:n rakenteen esittelyä, koska voidaan katsoa, että tämän kirjan käyttäjät jo hallitsevat tällaiset perusasiat. Teoksen ensimmäinen luku käsitteleekin nyt geenien toiminnan säätelyä, mihin koko genetiikan polttopiste useiden genomiprojektien valmistuttua on siirtynyt.

Petter Portin

Muistihäiriöistä on paljon muistettavaa

Peräti 74 kollegaa on istahtanut työstämään laajan käsikirjan muistihäiriöistä ja dementiasta. Kirjoittajakollegioon mahtuvatkin lähes kaikki aiheeseen tarkimmin perehtyneet suomalaiset tutkijat ja opettajat. Tuloksena on ajankohtaistettu ja yksityiskohtaisen laaja toinen painos kustantajan aikaisemmasta saman aihepiirin oppikirjasta. Runsaasti tuoretta tutkimustietoa ja ennen kaikkea uusia näkökulmia on voitu sisällyttää tähän teokseen.

Reijo Tilvis

Markkinatalous lääkäripalveluille, monopoli apteekeille?

Markkinatalouden ja terveydenhuollon suhde on ollut tapetilla viime viikkoina ainakin kahdesta syystä: Suomen Terveystalon pörssilistautuminen että Apteekkariliiton "apteekit ovat osa terveydenhuoltoa" -kampanja ovat pyörineet lehdissä.

Samuli Saarni